Women’s Empowerment through Income Generation Project 2007 – 2011

Naisten Pankki tuki Kambodzhan naisten toimeentuloa ja pienyrittäjyyttä ohjaamalla varoja naisvetoisten kyläpankkien toimintaan ja tarjoamalla talous-, yrittäjyys- ja ammatillista koulutusta. Hanke alkoi heti Naisten Pankin perustamisen jälkeen vuonna 2007.

Tue yrittäjyyttä kehitysmaissa

euroa

Maa: Kambodza
Alue:
Kesto: 2007 – 2011
Budjetti: 229 479 € (viidelle vuodelle)
Hankkeen nimi: Women’s Empowerment through Income Generation Project
Hyödynsaajien määrä: 4838
Kumppanijärjestö: Luterilaisen Maailmanliiton Kambodzhan maaohjelma ja Life With Dignity

Kyläpankit parantavat jäsentensä toimeentuloa ja lisäävät köyhimpien kotitalouksien pääsyä pienrahoituksen piiriin.

Hankkeen päätavoite oli voimaannuttaa naisia ja vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan parantaa omaa sosiaalis-taloudellista asemaansa. Toimeentulon ja sosiaalisen aseman parantaminen, naisten kapasiteetin kasvattaminen ja lainan saannin mahdollistaminen olivat hankkeen päätoimintoja. Yksinhuoltajanaiset ovat hankkeen erityskohderyhmä.

Hankkeen keskeinen toimintamuoto oli kyläpankit. Niitä perustettiin koko hankekauden aikana 128 ja niissä oli 4800 jäsentä.

Lisäksi hankkeeseen kuului joukko koulutusohjelmia, joista osa liittyy säästö- ja lainatoimintaan ja tuki suoraan kyläpankkitoimintaa, kun taas osa vahvisti osallistujien yrittäjävalmiuksia ja/tai erilaisten ammattien harjoittamisessa vaadittavia taitoja.

Ammatillista koulutusta oli tarjolla mm. kosmetologin, kampaajan ja ompelijan ammatteihin; myös maataloustuotantoon ja tuotteiden jatkojalostukseen liittyviä kursseja on järjestetty.

Kyläpankit toimivat Kambodzhan maaseudun yhteisöissä, missä rahoituspalveluiden tarjonta on vähäistä ja usein köyhien kotitalouksien ulottumattomissa.

Kyläpankkien jäsenet saivat peruskoulutuksen säästö- ja lainatoimintaan sekä pienen alkupääoman lainatoiminnan aloittamiseen. Kyläpankin alkupääoma vaihteli jäsenmäärän mukaan (35 euroa/jäsen) ja oli keskimäärin 750 euroa.

Yksittäisen jäsenen lainan suuruus oli yleensä 8-35 euroa, mutta suuremmatkin lainat olivat mahdollisia aina 180 euron vuosikattoon saakka, mikäli vakuudet olivat kunnossa. Korkoa perittiin 3 % kuukaudessa, joka on muihin köyhille kotitalouksille tarjolla olevien lainarahan lähteisiin verrattuna alhainen.  Korko jäi kokonaisuudessaan kyläpankin, sen jäsenten ja paikallistalouden hyödyksi: prosentti kului pankin toimintakuluihin, prosentti palautui pääomaan ja prosentti jaettiin osinkona jäsenten kesken.

Yksittäisessä pankissa oli 20 – 60 jäsentä, joista pääosa naisia. Miehiä ei yksiselitteisesti suljettu pois toiminnan piiristä, mutta sääntöjen mukaan pankkien johto oli naisten käsissä. Kolmihenkisestä johtoryhmästä ainakin kahden oli oltava naisia. Luottotappiot olivat äärimmäisen vähäisiä, takaisinmaksuaste oli käytännössä 100 %.

Kaikista köyhimmille kotitalouksille järjestettiin ns. oma-apuryhmiä, joissa he harjaantuvat rahankäyttöön ja taloudenpidon perustaitoihin pystyäkseen myöhemmin liittymään kyläpankin täysivaltaisiksi jäseniksi.

Läpi hankkeen, naisilla oli korkea kynnys nousta johtoasemaan komiteoissa. Tähän vaikuttaa mm. alhainen koulutustaso, johon tartuttiin erilaisilla koulutustoiminnoilla. Myös yhteisöjen asenteisiin pyrittiin vaikuttamaan.

Kyläpankkien jäsenten, etenkin naisten, osaaminen pankkien hallinnoimisessa kasvoi hankkeen aikana merkittävästi. Naiset toimivat ansiokkaasti komiteoiden johtoasemissa ja osoittivat hallinnollisen osaamisensa. Naisten asema vahvistui tämän myötä yhteisöissään. Myös naisten itsearvostus kasvoi.

Hankkeen myötä kotitalouksien toimeentulo, etenkin yksinhuoltajaperheissä, parantui selvästi. Naisten riippuvuus miesten toimeentulosta vähentyi, kuten myös naisten sosiaalinen syrjintä. Naiset alkoivat aktiivisemmin osaa yhteiskunnallisiin toimintoihin. Myös kotiväkivalta vähentyi.

Hankedokumentti englanniksi