Promotion of women’s economic, social and cultural rights in Lalitpur 2014 – 2016

Tue yrittäjyyttä kehitysmaissa

euroa

Maa: Nepal
Alue: Lalitpurin alue: Bhattedanda, Devichaur, Bhardeu, Ghusel, Chaughare, Asrang, Pyutar ja Malta
Kesto: 2014 – 2016
Budjetti: 501 000 € (kolmelle vuodelle)
Hankkeen nimi: Promotion of women’s economic, social and cultural rights in Lalitpur
Hyödynsaajien määrä: 2863
Kumppanijärjestö: Lutheran World Federation Nepal Program

TAVOITE

Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on perustaa ja vahvistaa naisten omistamia ja johtamia osuuskuntia, jotka tarjoavat rahoituspalveluita naisille. Osuuskuntien kautta tuetaan vähäosaisia ja sorrettuja naisia tarjoamalla heille mahdollisuus säästää ja saada lainoja pystyäkseen harjoittamaan elinkeinoaan. Näin Naisten Pankin rahoittama työ edistää köyhien ja syrjäytyneiden yhteisöjen naisten asemaa Lalitpurin alueella.

Työ on jatkumoa vuosina 2011 – 2013 toteutetulle Combating Poverty and Gender Injustices through Women’s Cooperatives -hankkeelle ja sitä edeltävälle 2008 – 2010 Women’s Empowerment Through Knowledge and Skills Based Enterprise Development -hankkeelle.

Hankkeen oletetut tulokset ovat:

  1. Naisilla on paremmat mahdollisuudet saada omistukseensa maata ja pääomaa.
  2. Naisilla ja tytöillä on paremmat työllistymismahdollisuudet ja siten heidän tulonsa ovat kasvaneet esimerkiksi pienyritysten kehittämisen ja ammatillisen koulutuksen ansiosta.
  3. Naisten taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat paremmin, kun paikallisviranomaisten ja yhteisöjen omien organisaatioiden kapasiteetti oikeuksien turvaamiseksi on kasvanut.

KOHDERYHMÄ

Osuuskunnissa on ollut mukana 2863 naista kahdeksan kyläkehityskomitean alueelta. Näistä viisi on edellisen hankkeen aikaisia kyliä. Kolme uutta kylää ovat syrjäisempiä ja näissä esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta on aiempia hankekyliä yleisempää.

Kohderyhmän naiset ovat pääasiassa alkuperäiskansan edustajia, Tamangeja ja Daliteja eli kastittomia, joiden taloudellinen ja henkilökohtainen asema on heikko. Kaiken kaikkiaan 73 % hyödynsaajista naisista edustaa etnisiä vähemmistöryhmiä.

OSUUSKUNNAT

Osuuskunnat ovat Nepalin lainsäädännöllisissä olosuhteissa paras yhteisörahoituksen muoto. Niiden on todettu käytännössä toimivan tehokkaasti kohottamaan naisten sosiaalis-taloudellisen asemaa. Itse omistamien osuuskuntien kautta naiset saavat turvallisempaa pääomaa oman toimeentulon aloittamiseen kuin yksityisiltä rahanlainaajilta, joiden korkotaso on kohtuuttoman korkea. Naisten osuuskunnat pyrkivät myös luomaan tiiviit suhteet paikallisviranomaisten kanssa edistääkseen naisten asemaa yhteisöissään.

Naisten Pankin rahoittamien osuuskuntien jäsenet ovat aiemmin perustettujen laina- ja säästöryhmien jäseniä. Kaikki nykyään itsenäisten laina- ja säästöryhmien jäsenet eivät kuitenkaan ole halunneet ostaa osakkuutta osuuskunnista. Osuuskuntien jäsenmäärät vaihtelevat 238 ja 570 jäsenen välillä.

Jokainen osuuskunnan jäsen ostaa alkuun minimissään viisi osuutta. Yhden osuuden arvo on 1 $ (= noin 100 rupiaa). Vähäosaiset voivat saada tähän apua.  Osuuskunnissa osakkeenomistajat säästävät kuukausittain yhteiseen kassaan ja lainaavat jäsenilleen itse sopimiensa ehtojen mukaisesti. Naisten Pankin varoista annetaan osuuskunnille alkupääomaa, riippuen osuuskunnan koosta. Summat vaihtelevat 4000 € ja 17 000 € välillä.

Sita Timalsina esittelee millaisella alustalla sienet kasvavat Devichaurissa.

Gita Shrestha ja Bishnumaya Tamang tutkivat matokompostin laatua Bhardeussa.

ESIMERKKEJÄ VUODEN 2015 SAAVUTUKSISTA

  • 2418 naista on osakkeenomistajina mukana Naisten Pankin rahoittamassa kahdeksassa osuuskunnassa. 71 % näistä naisista kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Osuuskunnat eivät ainoastaan tarjoa jäsenilleen paljon kaivattua taloudellista apua vaan tukevat naisia myös johtajuustaidoissa, naisten oikeuksien ja kansalaisoikeuksien toteutumisessa.
  • Kaikki kahdeksan osuuskuntaa toimivat tehokkaasti. Ne ovat onnistuneet parantamaan jäsentensä sitoutumista säästämiseen, mobilisoineet menestyksekkäästi lainoja jäsenten keskuudessa, voimaannuttaneet naisia ja luoneet sosiaalis-taloudellisen turvaverkon jäsenilleen.
  • Naisten pääsy rahoituksen pariin on kasvanut. Vuonna 2015 osuuskuntien kokonaispääoma oli 236 480 €, joista 190 817 € oli lainattuna 855 osuuskunnan jäsenen keskuudessa (ilman fyysistä vakuutta). Huolimatta vuoden 2015 dramaattisesta maanjäristyksestä lainaprosentti oli 17 % korkeampi kuin edellisenä vuonna. Ilman vakuutta lainasummat vaihtelivat 46 ja 546 € välillä, kun taas vakuutta vastaan lainamäärä saattoi kohota jopa 4545 € saakka.
  • Osuuskuntien säästöt ovat kasvaneet 36 % vuodesta 2014, rahassa 62 405 €. Osuuskuntien jäsenet ovat säästäneet yhteensä 105 346 € ja osakkuuksia on ostettu 21 003 € edestä.
  • Osuuskuntien jäsenet ovat ottaneet lainoja tuloa tuottaviin tarkoituksiin, pienyrittäjyyteen ja taloutensa kiireellisiin tarpeisiin.
  • Naisten taloudellinen aktiivisuus on vähentänyt kotitalouksien köyhyyttä. Pienyrityksiä on perustettu muun muassa seuraaville aloille: bambukäsitöiden valmistus, hunajan tuotanto, kasvihuonetomaatin viljely, matonkudonta, herneen, sienien ja inkiväärin viljely, räätälöinti, luomulannoitteen valmistus, luutien valmistus.
  • 297 työtöntä naista ja koulupudokastyttöä sai ammatillista koulutusta. 71 % (211) näistä naisista ja tytöstä on nyt työllistänyt itsensä ja kaikkien heidän tulotasonsa on noussut kansallisen köyhyysrajan yläpuolelle. Nämä lyhytaikaiset ammatilliset koulutukset on tarjottu seuraavilla aloilla: kauneudenhoito, kännykän korjaus, ompelu ja räätälöinti, biomassabrikettien valmistus, herkkujen ja välipalojen valmistus, autolla ajo, kodin sähköjärjestelmän asennus.
  • Naisten pääsy valtiollisten resurssien ja palveluiden pariin on vahvistunut. Esimerkiksi seitsemän osuuskuntaa sai tukea viranomaistahoilta 12 620 € sekä siemeniä, kasvihuonemateriaaleja sekä äitiyspakkauksia.
  • Naisten kokema väkivalta on vähentynyt. Kaikki kahdeksan osuuskuntaa on perustanut affected women support fund’in, joka on 5 % osuuskunnan vuoden tuotosta. Tästä kassasta tarjotaan välitöntä oikeus- / materiaaliavustusta naisille, jotka ovat joutuneet esimerkiksi kotiväkivallan uhreiksi. Osuuskuntien parissa raportoitiin 10 kotiväkivalta tapausta, jotka kaikki saatiin soviteltua. Osuuskuntien oikeustietoisuusponnisteluiden ansiosta väkivaltatapaukset ovat laskeneet. Kaikissa kahdeksassa osuuskunnassa toimii myös viiden hengen domestic violence monitoring -komiteoita, jotka näyttelevät ratkaisevaa roolia tiedonlevityksen suhteen. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen vähentämisestä on lähetetty joka kuukausi tiedote medialle.
  • Naiset ottavat nyt aktiivisesti osaa kyläyhteisöidensä päätöksentekoon. Esimerkiksi 458 osakkeenomistajajäsentä ovat mukana kyliensä päätäntäelimissä tai alueen maanomistusfoorumissa.
  • Laxmi Tamang, 20, osallistuu matonkudontakurssille.

    Naisten markkinoillepääsy on vahvistunut. Osuuskunnat ovat luoneet markkinakeskuksia Kathmanduun kasviksille, hunajalle, luudille ja luomulannoitteelle. Tuhansia kiloja luomulannoitetta, kasviksia ja mausteita on näiden kautta löytänyt tiensä isommille markkinoille. Kyläteiden varteen on perustettu keräyspisteitä, joihin osuuskuntien jäsenet voivat tuoda tuotteitaan.

  • Naisten maanomistusoikeus on kasvanut. 29 avioparia on allekirjoittanut yhteisen maanomistusoikeussopimuksen.
  • Naisten Pankin rahoittaman osuuskuntahankkeen hyvät käytännöt ja opit on adaptoitu osaksi Ulkoministeriön tukemaa osuuskuntahanketta läntisessä Nepalissa.
  • Huhtikuun 2015 maanjäristys osui pahiten Lalitpurin alueelle. Jopa 95 % kotitalouksista kärsi sen myötä vahinkoja, jättäen 15 022 ihmistä kodittomiksi. Alueen tieverkosto vaurioitui pahasti. Kaikki Naisten Pankin rahoittamat osuuskunnat sulkivat toimintansa kolmen kuukauden ajaksi (säännöllinen säästäminen, lainananto, takaisinmaksu). Kahden osuuskunnan toimistot tuhoutuivat täysin, mukaan lukien kaikki dokumentointi. Helpottaakseen jälleenrakennusta osuuskunnat tarjosivat hätärahoitusta, pidensivät takaisinmaksuaikoja, madalsivat korkotasoa ja lakkauttivat lainan myöhästymismaksun.

Tuloksia vuoden 2016 lopussa:

Vuosien 2009 – 2016 välisestä työstä on tehty vaikutusten arvio, joka evaluoi hankkeen saavutuksia. Mukana työryhmässä oli Kirsi Itkonen, Naisten Pankin skills donation -vapaaehtoinen.

  • Naisten Pankin rahoituksella aloitetut osuuskunnat toimivat tehokkaasti ja ovat hyvin verkostoituneita, mutta tarvitsevat vielä aikaa operoidakseen taloudellisesti ja oraganisaationalisesti itsenäisesti.
    • Arvio toteaa, että osuuskunnat tarvitsevat edelleen teknistä tukea ja mentorointia kehittyäkseen kestävällä pohjalla toimiviksi talousinstituutioiksi.
    • Hanketta toteuttavien kumppanijärjestöjen kapasiteettia on edelleen vahvistettava osuuskuntatyöstä ja naisten taloudellisesta voimaantumisesta.
  • 2863 naista kahdeksan kylän alueelta on aktiivisesti osallistunut osuuskuntien toimintaan ja ovat osuuskuntien osakkeenomistajia.
  • Hyödynsaajina olleiden naisten toimeentulo on parantunut ja heidän asemansa ja päätöksentekokykynsä perheissä vahvistunut.
    • Esimerkiksi vuonna 2016 yhteensä 404 naista perusti pienyrityksen, joka tuotti keskimäärin 354 € vuosiansion ja näin ylsi kansallisen köyhyysrajan yläpuolelle.

  • Osuuskunnat ovat paras yhteisöpankkimalli nepalilaisessa maaseutukontekstissa ja ne täyttävät hyvin kylien naisten taloudelliset tarpeet.
  • Osuuskunnat ovat parantaneet naisten säästämistapoja, luoneet kyliin varallisuutta, kasvattaneet naisten mahdollisuuksia ottaa lainaa ja lisänneet työllistymismahdollisuuksia sekä kohentaneet naisten panosta yhteisöissään.
    • 4387 lasta pääsee käymään koulua vähentyneen köyhyyden ansiosta.
  • Vuoden 2016 lopussa osuuskuntien yhteenlaskettu pääoma oli 342 965 €, josta 225 839 € oli lainattuna 1365 osakkaalle.
    • Ilman takausta lainan koko oli 46 – 893 €.
    • Takauksella lainojen vaihteluväli oli 894 € – 4545 €.
    • Osuuskuntien kokonaispääoma on kasvanut vuoden 2015 tilanteesta 106 476 €, eli 31 %. Lainojen koko on kasvanut edellisestä vuodesta 27 %.

  • Osuuskunnille on perustettu alueellinen keskusjärjestö, johon kaikki 8 osuuskuntaa kuuluvat. Osuuskunnat toimivat myös muissa alueellisissa ja kansallisissa osuuskuntaliittoumissa, jotka edistävät köyhien asemaa.
  • Vuonna 2016 522 naista ja koulupudokastyttöä sai koulutusta ammatillisissa taidoissa 3 viikon – 3 kuukauden mittaisissa koulutuksissa. Näistä 73 % on nyt työllistänyt itse itsensä ja ansainnut keskimäärin 354 € vuosiansion, yltäen kansallisen köyhyysrajan yläpuolelle.

  • Osuuskunnat ovat perustaneet maan pääkaupunkiin, Kathmanduun, markkinakeskuksia, esimerkiksi hunajalle, matokompostille, luudille ja tuoreille vihanneksille. Keräyspisteitä on perustettu teiden varsiin. Näin naistuottajat ovat parantaneet pääsyään hyväansaintaisille markkinoille. Sataoja kiloja kompostilannoitetta, tuhansia kiloja tuoreita vihanneksia ja mausteita on löytänyt markkinoille näiden keskuksien kautta.
  • Kaikki 8 osuuskuntaa ovat perustaneet väkivallan uhreiksi joutuneille rahaston. Osuuskuntien vuotuisesta voitosta 5 % ohjataan tähän toimintaan, jolla tuetaan väkivaltaa kohdanneiden naisten välitöntä laki- tai materiaalista tukea. Jokaisella osuuskunnalla on myös oma työryhmä, joka levittää tietoutta kotiväkivallasta ja monitoroi kyliensä tilannetta. Vuonna 2016 raportoitiin 11 kotiväkivaltatapausta, kun luku edeltävänä vuonna oli 27. Tämä osoittaa, että kotiväkivaltatapaukset ovat laskeneet merkittävästi osuuskuntien aktiivisen työn myötä.
  • Naisten ääni yhteisöissään on osuuskuntatyön myötä vahvistunut, tullut selvemmäksi ja kuulluksi. Naiset ovat saaneet läpi ehdotuksia naisten aseman parantamiseksi yhteisöissään ja päässeet mukaan päättäviin elimiin.

Hankkeen vuosiraportit englanniksi