Combating Poverty and Gender Injustices through Women’s Cooperatives 2011 – 2013

Hankkeen päätavoite on kehittää ja vahvistaa naisten hallinnoimia osuuskuntia ja tarjota lainapalveluita yhteisön jäsenille. Pyrkimyksenä on, että naisilla on mahdollisuus säästää ja saada lainaa ja sitä kautta kehittää toimeentuloaan. Yritys- ja ammatillisen koulutuksen antaminen on tärkeä osa hanketta.

Tue Naisten Pankin hanketyötä

euroa

Maa: Nepal
Alue: Lalitpur
Kesto: 2011 – 2013
Budjetti: 363 000 € (kolmelle vuodelle)
Hankkeen nimi: Combating Poverty and Gender Injustices through Women’s Cooperatives in Three VDCs of Lalitpur District
Hyödynsaajien määrä:
 1 426
Kumppanijärjestö: Lutheran World Federation Nepal Program

Hanke on jatkoa vuosina 2008 – 2011 toteutetulle Women’s Empowerment Through Knowledge and Skills Based Enterprise Development –hankkeelle.

Tavoitteet

  • Yhteisöperustaisten naisosuuskuntien kehittäminen ja tukeminen
  • Naisten säästö- ja lainamahdollisuuksien tukeminen ja toimeentulon parantaminen
  • Naisten kannustaminen ja tukeminen institutionaaliseen verkostoitumiseen sekä yhteistyöhön muiden kehitystoimijoiden kanssa.

Osuuskunnat

Yhteisöperustaiset naisosuuskunnat kehittävät naisten taloudellista asemaa turvatummaksi. Tämä perustuu yhteisöjen omistajuuteen, aktiivisempaan osallistumiseen ja naisten aseman sosiaaliseen tunnustamiseen. Osuuskunnat ovat tuottaneet taloudellisia palveluita jäsenilleen.

Hankkeen aikana perustettiin viisi osuuskuntaa ja 73 naisten säästö- ja lainaryhmää. Naisten säästö- ja lainaryhmissä oli yhteensä 1 426 jäsentä. Osuuskunnissa taas oli 1 493 jäsentä, joista naisia 92 % ja 72 % syrjittyjen alkuperäiskansojen edustajia.

Näiden viiden osuuskunnan kautta on jäsensäätöinä ja -lainoina kulkenut yhteensä 91 000 € (1 miljoona Nepalin rupiaa).

Ryhmät kokoontuvat kuukausittain. Ryhmistä on tullut koulutustoiminnan lisäksi myös erinomainen tiedotuskanava naisten asioille paikallisella tasolla.

Kaikkien naisosuuskuntien lainanantokykyä pyrittiin kehittämään ja osuuskunnille annettiin Naisten Pankin varoista alkupääomaa. Hankeen aikana jäsenten säännöllinen säästäminen on kasvanut vuosi vuodelta.

Osuuskunnan johtokuntien jäseniä koulutettiin säännöllisesti osuuskuntajohtamiseen. Koulutuksissa käsiteltiin mm. johtoryhmän rooleja ja vastuita, osuuskunnan itsearviointia ja työsuunnitelman tekemistä. Myös perustavia taloussääntöjä pyrittiin kehittämään. Osuuskuntien institutionaalista johtamista vahvistettiin esimerkiksi järjestyssääntöjä parantamalla, laina-, säästö- hallinto- ja taloustoimintaperiaatteita kehittämällä, bisnessuunnitelmia muotoilemalla ja lainojen hallintoa parantamalla. Kaikkien viiden osuuskunnan hallinto kehittyi huomattavasti hankkeen aikana.

Naisten Pankin rahoittama työ pyrkii luomaan yhteistyötä osuuskuntien ja alueellisen ja paikallisen tason toimijoiden kanssa. Osuuskunnilla on omat vuosittaiset työsuunnitelmat, mutta myös yhteiset työsuunnitelmat Kyläkehityskomiteoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö on kantanut hedelmää: esimerkiksi vuonna 2011 Lalitpurin Naisten ja Lasten kehitystoimisto antoi osuuskunnille 1162 € tukisumman ja Ghuselin Kyläkehityskomitea antoi 381 € tukisumman alueensa naisosuuskunnalle.

Naisten johtamat osuuskunnat ovat vahvistuneet ja jäsenten toimeentulo parantunut. Naiset ovat saaneet yhteyden valtiollisiin lainapalveluihin ja johtoasemien ja koulutusten ansiosta kehittäneet osallistumistaan paikalliseen päätöksentekoon.

Naisia johtotehtäviin

Hanke pyrki saamaan naisia johtoasemiin niin osuuskunnissaan kuin kylätasollakin.

29 % osuuskuntien naisista onkin osallistunut paikallisiin kehittämistehtäviin ja johtoasemiin eri instituutioissa, kuten paikallisissa naisryhmissä, koulu- ja kyläkehityskomiteoissa. Tämä on kohottanut naisten itsetuntoa ja uskoa itseensä, ja myös yhteisöt ovat alkaneet arvostaa naisia enemmän.

Oikeustietoisuus

Aktiivisten koulutusten ansiosta naiset ovat tietoisempia oikeuksistaan. He ovat voimaantuneet puhumaan ääneen ja vaatimaan oikeuksiaan perheissä ja yhteisöissä.

Naiset ovat saaneet tietoa kotiväkivallan torjunnasta ja ihmisoikeuksista. Osuuskuntien yhteydessä on perustettu kolme kylätason verkostoa toimimaan kotiväkivaltaa vastaan.

Koulutukset ovat vahvistaneet heidän tietoisuuttaan lakiprosesseista, liittyen esim. moniavioisuuteen, naisten oikeuteen periä omaisuutta, kansalaisuuden ja avioliitto-, syntymä- ja kuolintodistusten tärkeydestä.

Naisten oikeuksia on edistetty myös yhteisöjen keskuudessa juhlimalla kansainvälistä naisten päivää ja järjestämällä koulutusta naisten oikeuksista. Miehet kodeissa ja yhteisöissä ovat koulutusten myötä muuttaneet käyttäytymistään naisia kohtaan.

Katudraaman esittämisestä on tullut yksi tehokas naisten oikeuksien tietoisuuden lisäämisen muoto hankkeessa. 16 nuorta koulutettiin viisipäiväisessä draamakoulutuksessa, ja kulttuurista kumpuavasta naisiin kohdistuvasta syrjinnästä kertovaa näytelmää esitettiin ympäri hankealueita.

Hankkeen aikana 500 naista sai henkilötodistuksen (todistus kansalaisuudesta, vihkitodistus, syntymätodistus). Lisäksi 52 naista on saanut oikeuden maahan. Heistä 48 teki yhteisomistajuussopimuksen miehensä kanssa ja 4 naista sai maanvuokrasopimuksen yhdessä miehensä kanssa. Maanomistajuuden lisääminen naisten keskuudessa on ollut teemana aktiivisessa vaikuttamistyössä ja tietoisuuden lisäämiskampanjoissa, ja se on tuottanut tulosta.

Business literacy

Kohderyhmän naiset ovat yleensä täysin tai lähes lukutaidottomia; tähän haasteeseen on pyritty vaikuttamaan mm. Business literacy – kursseilla.

Hankkeessa tuotettiin Business literacy – kirjanen, jossa on yritystietoutta kuvamuodossa. Kirjasen aiheina on esimerkiksi säästäminen, naisjohtajuus, terveys- ja hygienia- ja kotiväkivaltatietous.

Dalit

Dalit- ja alkuperäistaustaisten naisten liittyminen osakkeenomistajiksi kertoo siitä, että osuuskunnat ovat enenevässä määrin myös vähemmistöasemassa olevien naisten ulottuvissa. Esimerkiksi Dalit-naiset, jotka aikaisemmin kiersivät talosta taloon ompelemassa vaatteita saadakseen syötävää, ovat perustaneet oman räätälikeskuksen, minkä ansiosta heidän itsekunnioituksensa on parantunut paljon.

Mihin lainoja käytettiin:

  • 60 % lainoista investoitiin karjaan, 23 % pienimuotoiseen vähittäiskauppatoimintaan, 13 % maanviljelyyn ja loput 4 % muihin kuluihin, kuten koulutukseen.

Erilaiset naisten harjoittamat maatalousyrittäjyyden muodot pitävät sisällään esimerkiksi:
puhvelinmaidon tuotanto, kasvisten viljely, vuohien, sikojen, siipikarjan ja kalojen kasvatus, tomaatin viljely kasvihuoneissa, mausteiden kasvatus, lannoitteen valmistus kompostoimalla, maissijauhon pakkaaminen ja myyminen,  kuivahedelmien valmistus ja sienten kasvatus, räätälinliike, karamellin valmistus, kenkien valmistus ja ravintolayrittäjyys.

Esimerkki vuodelta 2012:

Investointi osuuskuntien ja niiden jäsenien kapasiteetin kehittämiseen yrittäjyydessä ja markkinoiden suunnittelussa on tuottanut tulosta.

  • Viisi osuuskuntaa on kasvattanut varojaan yhteensä 106 387 € (11 170 636 rupia ) arvoon. Osuuskuntien varojen kasvu oli 49 % verrattuna vuoteen 2011 (52 867 € eli 5 551 096 rupiaa).
  • Varoista on jaettu 80 078 € (8 408 280 rupiaa) osuuskuntien 526 jäsenelle (482 naista, 44 miestä) ilman aineellista takausta.
  • Lainan ottaneista 451 jäsentä (420 naista, 31 miestä) aloitti pienbisneksen parantaakseen siten toimeentuloaan. Bisnesmuotoja olivat puhveleiden, vuohien, sikojen kasvattaminen (58 %), vähittäiskauppa (19 %), kasvisten ja sienten kasvattaminen (12 %), ja ompelu. Loput 75 jäsentä ottivat lainan muihin tarkoituksiin kuten koulutukseen, työpaikkaan ulkomailla, talon rakennukseen.

hankkeen vuosiraportti englanniksi