Tue tasa-arvoisempaa maailmaa naisille. Tekstaa haluamasi summa Mobile Pay nro 41109

Liberialaista elämän hyörinää

Vapaaehtoisemme Taija Pihlajaniemi tarkasteli Naisten Pankin Liberian hankematkalla afrikkalaista maailmaa paljon myös kameran linssin takaa.

pystyMinulle tarjoutui marraskuun lopussa mahdollisuus osallistua Naisten Pankin vapaaehtoisten omakustanteiselle hankematkalle Naisten Pankin syntysijoille Liberiaan. Kirjoitin ensimmäisessä Liberian blogissani hankkeisiin liittyvistä kokemuksista. Tässä blogissa keskityn Liberian muuhun kuvailuun. Kehitysyhteistyön sanotaan olevan valkoisessa autossa huonoilla teillä ajelua. Niin – meidänkin delegaatiollemme tuli ihan kiitettävästi kilometrejä siirtyessämme edestakaisin kaupungista sademetsien keskellä. Olin matkalla mukana myös jossain määrin epävirallisen valokuvaajan roolissa. Kameran linssin takana on helppo olla tarkkailija. Maisemia ja ennen kaikkea ihmisvilinää oli mukava seurata.

Afrikkalainen rakastaa värejä

Teiden varret olivat täynnä elämää, väriä ja vilskettä. Varsinkaan naisten pukeutumiseen ei voinut olla kiinnittämättä huomiota. Paikalliset ihmiset ovat myös ulkomuodoltaan hyvinkin toisistaan poikkeavia esimerkiksi ruumiinrakenteeltaan ja kasvojen piirteiltään, onhan Liberiassa 16 eri heimoa. Paljon oli todella kauniita ihmisiä. Ylväitä näkyjä olivat etenkin ryhdikkäät naiset kantamus päänsä päällä – ja usein lapsi selkään kirjavalla kankaalla kiedottuna. Monilla naisilla oli yllään todella upeita, perinteisiä tyköistuvia afrikkalaisia pukuja; toisilla puolestaan t-paita ja huolettomasti vyötärön ympäri kiedottu värikäs kangas. Toisilla naisilla oli viimeisen päälle laitetut hiukset (ja hiuslisäkkeet) sekä kynnet. Ja ohuet kuviolliset sukkahousut yläkoululaisten lyhyen kouluhameen alla tuntuivat olevan muotiasia. Lisäksi kännykkä – nokialaisesta simpukasta viimeisimpään älypyhelinmalliin – näytti olevan jo myös Liberiassa vakiovaruste, ainakin enimmällä osalla nuorisoa – puhelin kätkeytyi sujuvasti naisten kirjavan kankaan alle vyötärölle tai työmiesten huomioliivin taskuun.

Vilkkaassa kaupungissa

Kaupungeissa oli alkeelliset katuverkot, ja rakennusten laatu vaihteli slummin peltirakennelmasta länsimaalaistyyppiseen kerrostaloon. Katukuvassa oli myös paljon raunioituneita rakennuksia muistuttamassa Liberian lähihistorian sisällissodista (1989 -1996; 1999-2003). Uusia talojakin koko ajan rakennettiin.  Päättömässä liikenteessä liikkui enenevästi autoja, mopoista puhumattakaan –kauhean polttoainekatkun kera. Vaikka kaiken kaikkiaan en kokenut Liberiaa erityisen likaiseksi, jätekasoja oli kuitenkin paljon. – Kuulemma maassa järjestetäänkin ajoittain siivouspäiviä, jolloin jätteet pitää ”siirtää pois näkyviltä”. Samoin talojen julkisivujen maali pitää uusia säännöllisesti.

pötköKaupungin katukuvassa tuntui olevan loputtomasti ihmisiä. Kaikenikäisiä, yksin tai yhdessä. Kantamuksin tai ilman. Menossa jonnekin tai tulossa jostakin. Tai päämäärättömän oloisesti maleksien. Mielestäni kokonaisia perheitäkin liikkui yllättävänkin paljon. Leikkiviä lapsia oli runsaasti, katujen reunoilla kulkevista koulupukuisista koulukkaista puhumattakaan. Myös ihan liian moni kovin nuori tyttö kulki vauva lantiollaan, joskus jopa koulupuvussa ja reppu selässä. Ja useita, todennäköisimmin sisällissodan vammauttamia nuoria miehiä konkkasi keppien kanssa kadun yli. Päällimmäiseksi mieleeni ei kuitenkaan jäänyt kurjuus tai likaisuus, vaan pursuava elämänilo, hetkeen tarttumisen taito.

Rauhallisella maaseudulla

Pääkaupunki Monrovian ulkopuolella on vehreää luontoa ja siellä täällä pieniä kyläyhteisöjä, joissa oli aaltopelti- tai palmunlehväkattoisia savi- tai riukutaloja. Yleensä kylän ”keskusaukiolla” oli yhteinen, eräänlainen kesäkeittiötyylinen avoin maja/katos, jossa oli tulisija ja jonka lähistöllä oli edistyksellisesti kaivo.  Mitä kauemmas maaseudulle ns. ”puskiin” ajoimme, sitä todennäköisemmin saatoin myös nähdä vedenhakumatkalla vesikanisteria päänsä päällä kuljettavia naisia. Pieniä lapsia parveili joka puolella. Ja koululaisia kulki erilaisissa koulupuvuissaan helminauhana teiden reunoja pitkin. Pyykkiä pestiin Liberiassakin, useimmiten käsin – ja kuivatus tapahtui nurmikolla tai vaikkapa auton konepellin päällä. Ja jalkapalloa pelattiin paljon – mitä alkeellisimmilla kentillä ja varustuksessa, mutta tekemisen meininki oli kova.

Kylissä näki usein myös amerikkalaistyylisen sinivalkoisen koulun, jonka pihassa salossa liehui Yhdysvaltojen tähtilippua muistuttava Liberian lippu; Liberia kun on ollut 1800-luvulla vapautettujen amerikkalaisorjien sijoituspaikka. Mielenkiintoista oli lukea koulujen nimiä ja todeta, että samassa rakennuksessa saattoi olla kaikkien luokka-asteiden opetusta päiväkodista (day care) toisen asteen (high school) koulutukseen. Kouluilla oli myös suurellisia nimiä, kuten smart academy (fiksu opisto), puhumattakaan huoltoasemien suorastaan jumalallisista nimistä, esimerkiksi God´s will filling station (Jumalan tahdon bensa-asema).  Muutamat mainostaulut koristivat pientareita toistuvasti – ihmisiä kehotettiin maksamaan veroja ja annettiin ohjeita ebolan leviämisen estämiseksi.

Maan mahdollisuudet

Liberia on yksi maailman sateisimmista maista – ja marraskuussa maa olikin oikein vehreä. Upeita sademetsiä, jokisuistoja rämeikköineen ja valloittamaton meri pitkine valkoisine hiekkarantoineen. Maisemat ovat henkeäsalpaavan kauniita – etenkin auringonpaisteessa. Autossa istuessani mietin, kuinka paljon maassa onkaan käyttämättömiä mahdollisuuksia – ihmettelin tyhjää merenrantaa; jokisuistoja, joissa ei lipunut kalastusveneitä sekä viljeltyjen maiden puuttumista. – Maan ulkoiset puitteet kyllä tarjoavat mahdollisuuksia elannon hankkimiseen ja perheen elättämiseen – tai tarkemmin sanottuna tarjoaisivat mahdollisuuksia, kun vaan niitä osattaisiin hyödyntää. Oli turhauttavaa todeta, että esimerkiksi turismi on lapsenkengissä ja hyötykasvien maanviljely sekä kalastus ovat vähäistä.

Toisaalta liberialaisia ei kuitenkaan voi syyttää yrittämisen puutteesta: katujen varret ja etenkin risteysalueiden markkinapaikat olivat täynnä mitä erilaisimpia kaupustelijoita. Silmiinpistävää oli afrikkalainen tapa kuljettaa kantamuksia päänsä päällä. Naiset kulkivat ämpäri olkapäällään ja vati tai kori päänsä päällä; he pysähtyivät tuon tuosta kadun varteen, istuivat ämpärin päälle ja asettivat päähineensä maahan eteensä – tarjolla oli mitä milloinkin; banaaneja, pähkinöitä, maissileipää, jamssikakkua, vaatekappaleita, hiuslisäkkeitä. Yleensä naisilla oli lapsi selkäänsä sidottuna. Pienet
pojat kulkivat autojen keskellä paikalliseen tyyliin pakattuja pieniä vesipusseja päänsä päällä kantaen, ja he kaupittelivat vettä janoisille autoilijoille autojen pysähdellessä alati kasvavan liikenteen ruuhkassa. Nuoret miehet olivat puolestaan kyhäilleet mitä erilaisimpia kojuja/katoksia, joiden alla oli myynnissä kokoelma hunajapurkeilta näyttäviä lasisia monenkokoisia palmuöljy- tai bensapulloja. Huonekalukauppaa tehtiin myös taivasalla – tien pientareella saattoi olla nojatuolijono tai sänky. Omaksi yllätyksekseni liberialaiset käyttivät myös varsin usein kottikärryjä, esimerkiksi kookospähkinöiden tai kassavan kuljettamiseen markkinapaikalle. Eläimiä myyntituotteiden kantamisessa ei juurikaan näkynyt käytettävän. Varsinkin tyttöjä näki keräämässä jätekasoista kaikkea mahdollista myytäväksi kelpaavaa vaatteista koriste-esineisiin, ruoanjätteistä moottorin varaosiin. – Tavallista on esimerkiksi, että pääkaupunki Monrovian länsimaalaistyyppisistä kaupoista ylijäänyt, esimerkiksi vanha leipä, laitettiin kiertämään katukaupassa. – Siis eräänlaista pienyrittämistä maassa kyllä riittää – ostetaan halvalla ja myydään vähän kalliimmalla. Kerjäläisiä ei paljonkaan näkynyt. Ilmassa oli selkeästi toivoa!


jokonytEivät ihmiset niin kovin erilaisia kuitenkaan ole

Pohjimmiltaan liberialaiset, afrikkalaiset ylipäänsä ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin me eurooppalaiset, suomalaiset iloinemme, suruinemme, tarpeinemme ja haaveinemme. Meille on vaan lähtökohtaisesti annettu enemmän, paremmat tai ainakin helpommat eväät elämämme tielle. Ja mielestäni meillä on varaa antaa omastamme tarvitseville.

Siinä, missä suomalainen mies pesee ja tuunaa autoaan, samalla lailla Monrovian katujen varsilla autoistuvan maan miehet pesivät ja kuurasivat autojaan – joskin autot olivat suhteellisen huonokuntoisia ja pesuvesi oli peräisin lähimmästä kuralätäköstä. Ja siinä, missä länsimaalainen äiti levittää talkkia pienokaisensa pyllyyn, liberialainen äiti teki samoin; joskin lapsi oli ulkosalla ja sylissä hoitopöydän sijaan. Siinä, missä suomalainen äiti antaa maissinaksuja kärsimättömänä odottavalle väsyneelle ja vähän nälkäiselle pienokaiselleen, liberialainen äiti yritti viihdyttää nälkäistä ja kärsimätöntä lastaan banaanikakun murusilla. Siinä, missä suomalainen koululainen menee aamulla puoliunisena, mahdollisesti kyydittynä,”siviilivaatteissa” lähikouluun, liberialainen lapsi pukeutui koulupukuun ja  varustautui kulkemaan jopa useamman tunnin mittaisen koulumatkan – jalan.

Oppimiselle alttiissa lapsissa on paljon potentiaalia

Kuvasin paljon lapsia, etenkin koululaisia. Erään kylän pihassa laulatin heitä, yhden Äitikerhon pihassa opetin heitä hyppimään ruutua. Oli liikuttavaa, kuinka muuan pieni tyttö vertaili ihonsa väriä minun käsivarteni väriin. Oli surullista havaita, kuinka uteliaita lapsia hätisteltiin useimmissakin vierailukohteissamme pois tulijoiden luota. Toisaalta oli ihana havaita, kuinka eräs isoisä huolehti tyttärenpojasta tämän opiskellessa Äitikerhossa. Ja kyläkouluvierailulla pienten liberialaisten koululaisten kasvoja katsoessani halusin uskoa, että jokainen heistä saa mahdollisuuden. – Jos minun panokseni Naisten Pankin varojen keräämisessä asiaa auttaa, teen sen mielelläni. Toivoa ei tule koskaan menettää!

Kuten nuori sambialainen elokuvaohjaaja Jessie Chisi totesi haastattelussaan Helsingin Sanomissa 29.12.15: ”Kun ihminen saa edes yhden, pienen mahdollisuuden, se voi johtaa ketjureaktioon”. Ja hän tiesi, mistä hän puhuu, koska juuri niin hänelle oli käynyt. – Uskon Naisten Pankin toiminnankin osaltaan antavan yhteisöille –  naisille ja viime kädessä lapsille –mahdollisuuksia, eväitä aina parempaan tulevaisuuteen.

Viime viikonloppuna Helsingissä järjestettiin Naisten Pankin perinteinen Kevätpäivä, jonka ohjelmassa oli myös faktaa Liberian työstä sekä lisää Liberian matkalaisten tarinoita ja kuvia.

 

 

Lue Taijan ensimmäinen blogikirjoitus:

Heissä on voimaa

 

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Työ Liberiassa jatkuu paikallisten voimin

Liberiassa Naisten Pankin työllä on hankkeiden kautta tuettu yli 1 500 haavoittuvassa asemassa olevaa naisvetoista perhekuntaa. Lähes kaikkien (90 %) hyödynsaajien elintaso on noussut köyhyysrajan yläpuolelle, ja välillisesti työ on hyödyttänyt...

Lue lisää

Skills Donation -vapaaehtoisrekry: Liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittäjä Liberiaan

Paikallisesti tuotetuille kananmunille on Liberiassa valtaisa kysyntä, johon tuottajat eivät ole pystyneet vastaamaan. Naisten Pankki ja Kirkon Ulkomaanapu ovat tukeneet kaupallisen munatuotannon kehittämistä maassa sekä hankerahoituksella että osallistumalla liiketoiminnan suunnitteluun...

Lue lisää

Kirkon Ulkomaanapu lopettaa maaohjelmansa Liberiassa ja Sierra Leonessa

– On aina raskasta päättää työn lopettamisesta toimintamaissamme. Maailmassa on paljon avun tarpeita ja joskus on tehtävä valintoja. Viimeisen vuoden aikana olemme tehneet paljon töitä löytääksemme uusia rahoittajia niin Liberiassa...

Lue lisää

Sitkeästi eteenpäin kohti parempaa

Liberialainen 42-vuotias Joanna Golon on sinnikäs kuuden lapsen äiti. Hän työskentelee paahteisella kaskipellolla Gaemun kylän laidalla parinkymmenen muun naisen kanssa. Kerran viikossa naiset kokoontuvat töihin yhteisviljelmälle. He kitkevät rikkaruohoja ja...

Lue lisää

Naisten Pankin infotilaisuus

Naisten Pankin Imatran paikallisryhmä ja Imatran seurakunta järjestävät infotilaisuuden Naisten Pankin toiminnasta. Naisten Pankin vapaaehtoinen Leena Koivu-Kulmala kertoo kuvin ja sanoin Naisten Pankin hankkeesta Liberiassa. Lisäksi pääset tapaamaan Imatran aktiiveja ja kuulet...

Lue lisää

2017 Naisten Pankilta 1,1 miljoonaa euroa kehitysmaiden naisille

Vuonna 2017 Naisten Pankki tukee naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa kuudessa kehitysmaassa lähes 1,1 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna hankkeiden parissa on 16 408 ihmistä. Afrikassa pitkäjänteistä työtä jatketaan Liberiassa, Sierra Leonessa ja...

Lue lisää

”Nyt minä saan tehdä jotain merkityksellistä!”

Wenwolun Lewis ei epäröi hetkeäkään kysyttäessä mikä Naisten Pankin hankkeessa on hänen mielestään parasta: – Nyt minä saan tehdä itsenäisesti jotain merkityksellistä! 46-vuotias Wenwolun on kylänsä naisryhmän puheenjohtaja. Tämä ryhmä...

Lue lisää

Liberialaisnuorten unelmana ammatti

Naisten Pankki alkoi tukea 20 nuoren naisen opiskelua kahdessa ammattikoulussa Liberiassa. Opiskelijat valittiin hakemusten perusteella, kriteereinä muun muassa motivaatio ja edes jonkinlainen lukutaito. Opiskelijoille kustannetaan koulumaksut ja pieni kulukorvaus koulumatkoista...

Lue lisää

MINULLA ON #SUUNNITELMA -video

Auta kehitysmaan naista toteuttamaan #suunnitelma! Lahjoita 20€. Lähetä tekstiviesti NAISELLE numeroon 16499.

Lue lisää

Suunnitelmana oma ompelimo

Liberialainen Tenneh Singbe, 43, on Bensonvillen äitien kerhossa. ”Suunnitelmani on ansaita tarpeeksi rahaa, jotta voin avata oman ompelimon.” ”Parasta on oppiminen ja se, että voin auttaa perhettäni. Aiemmin meillä ei...

Lue lisää

Pihakanalat voimaannuttavat Liberiassa

Kahden lapsen äiti ja kolme lapsen isoäiti Yatta Kiawu pakeni Sierra Leonen sisällissotaa Liberiaan. Naisten Pankin hankkeen tuella Yatta on nyt ylpeä 30 kanan pienkanalan omistaja. Naisten Pankin hanke, Sustainable Agriculture Project for Rural...

Lue lisää

Vapaaehtoisten Liberian-matka

Naisten Pankin vapaaehtoiset kävivät omakustanteisella matkalla Liberiassa, Länsi-Afrikassa, tutustumassa hanketyöhömme. Video: Tarja Wingren

Lue lisää

Naisten Pankki työskentelee 7 maassa vuonna 2016

Vuonna 2016 Naisten Pankilla on hankkeita 7 maassa, kolmella eri mantereella. Hankkeissa on tänä vuonna mukana yli 6250 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Afrikassa naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa tuetaan Liberiassa, Sierra...

Lue lisää

Joanna Golon osaa nyt kirjoittaa nimensä

Joanna Golonin elämä on muuttunut Äitien kerhon tuella. Nyt hän kasvattaa kanoja, myy kaupungista ostamaansa saippuaa kylissä ja osaa kirjoittaa oman nimensä. Lukutaidostaan hän on erityisen ylpeä. Äitien kerhoja Liberiassa...

Lue lisää

Pippuripuun alla – sinnikkäät Liberian naiset aloittavat taas alusta

Liberia. Pellolla varjosta ei ole tietoakaan. Paahteesta piittaamatta parikymmentä naista kitkee rikkaruohoja puuvartisilla kuokilla. Vähän väliä kiekuu kukko. Rinteeseen raivatulla pellolla täytyy kulkea varovasti, ettei tallaa vastaistutettuja taimia. Täällä kasvaa...

Lue lisää

Liberian Buchananissa opiskellaan mekaanikon taitoja

Naisten Pankki on tukenut 20 nuoren naisen ammattikouluopintoja kahdessa ammattikoulussa Liberiassa. Opinnot koostuvat yhdeksän kuukauden lähiopintojaksosta ja kolmen kuukauden työharjoittelusta. Opiskelijoiden matkat kouluun korvataan. Osa asuu parinkin tunnin kävelymatkan päässä, joten...

Lue lisää

Vapaaehtoisena Liberiassa

Mikkeliläinen Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoinen Pirkko Hatara koulutti lokakuun alussa Liberiassa Naisten Pankin äitikerhojen ammattitaitojen opettajia. Koulutusta annetaan leivonnassa, ompelussa, saippuan valmistuksessa ja tilkkutöissä. Koulutuksessa laadittiin opintosuunnitelmat kullekin linjalle ja mietittiin...

Lue lisää

Naistenpankkilaisten matka Liberiaan marraskuussa 2015

Naisten Pankilla on ollut hankkeita Liberiassa vuodesta 2008 alkaen. Tällä hetkellä tässä Länsi-Afrikan maassa toteutetaan kahta hienoa hanketta kanaloiden ja äitien kerhojen parissa.   Matka-ajankohta: viikolla 48, 21. – 29.11.2015 – matka...

Lue lisää

Liberian kanat selvisivät vapaudessa – ja munivat edelleen!

Vuodesta 2013 saakka Naisten Pankin kananmunabisnes on hyödyttänyt kaikista heikoimmassa asemassa olevia liberialaisia naisia. Ebolan aikana kananrehun saatavuus Liberiassa vaikeutui huomattavasti rajojen sulkeutumisen myötä. Kananrehu on nimittäin tuotava maahan ulkomailta....

Lue lisää

Saippuasta tuli hittituote ebolasta toipuvassa Liberiassa

Liberian pääkaupungin Monrovian laitamilla, Bensonvillessä, on paikalla yli kaksikymmentä hymyilevää naista. Osalla naisista on suojalasit ja hengityssuojain kasvoillaan. Nyt ei kuitenkaan ole kyse ebolalta suojautumisesta, vaan saippualiuoksen sekoittamisesta. Saippuaa on...

Lue lisää

Sato kasvaa sementtisäkissä

Rouva Togban takapiha kukoistaa. Hänen kasvimaansa ei ole mikään tavallinen vihannespenkki. Rouvan vihannekset on istutettu säkkeihin, joissa alun perin kannettiin sementtiä. Paynesvillessä, lähellä Liberian pääkaupunkia Monroviaa, monen pienviljelystä tienestin saavan...

Lue lisää

Kanat munivat toivoa ebolan jälkeen Liberiassa

”Jokainen voittaa, jos lapsesi aloittaa koulun kolmevuotiaana”, lukee liberialaisessa tienvarsijulisteessa. Baba Kiaidii halusi voittajien joukkoon; hän pääsi Naisten Pankin kanankasvatusprojektiin. Aloitukseen hän sai 30 kanaa, puolen vuoden rehut, häkkitarvikkeet ja...

Lue lisää

Pienlainan avulla riittävä toimeentulo

Nopukoli on 29-vuotias neljän lapsen äiti. Perhe asuu Yarwaleyn kylässä Liberiassa. Kylässä toimii Naisten Pankin tukema Mother´s Club, joka myöntää kylän naisille pienlainoja, kouluttaa heitä lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Lisäksi...

Lue lisää

Naisten Pankin hanketyö vuonna 2015

Vuonna 2015 Naisten Pankilla on yhdeksän hanketta kolmella mantereella: Guatemalassa, Liberiassa (2 hanketta), Sierra Leonessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa, Nepalissa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Näiden kahdeksassa maassa toteutettavien hankkeiden sitoumukset ovat...

Lue lisää

Naisten Pankki mukaan kukistamaan Ebolaa

Paikallinen terveysministeriön edustaja kertoi, että olemme ensimmäiset, jotka aloittavat Ebola-tiedotustyön Buchananissa. Kyseessä on Liberian kolmanneksi suurin kaupunki... LUE LISÄÄ

Lue lisää

Naisten Pankki auttaa taistelemaan Ebolaa vastaan hankeyhteisöissä

Naisten Pankki siirtää pienen osan hankerahoistaan Ebolan-vastaiseen terveysvalistukseen ja neuvontaan viruksen piinaamissa Liberiassa ja Sierra Leonessa. Ebolan takia ihmisten liikkumista on rajoitettu, kouluja suljettu ja rajoja pantu kiinni. Koska Naisten...

Lue lisää

21. päivän juhlat – taas yksi itämisaika ilman Ebola-tartuntaa

Isäni sai kuolla parikymmentä vuotta sitten arvokkaan kuoleman Terhokodissa osaavien, tukevien hoitajien ympäröimänä, perheen hyvästelemänä. Äitini jatkoi jonkun aikaa vapaaehtoisena, ja sai ammattitaitoisilta kollegoilta tukea ja opastusta myös omien tunteidensa...

Lue lisää

Naisissa on tulevaisuus

Matkalla mukana ollut Elisabeth Rehn on seurannut Liberian kehitystä yli 12 vuoden ajan ja on näh­nyt maan selvinneen sodasta jollain lailla pärjääväksi maaksi. Rehn tuntee myös Liberian presidentin Ellen Johnson...

Lue lisää

Liberia

Liberian hankkeiden kautta tuetaan naisten yhteisöllistä tulonhankintaa ja oikeustietoisuutta...

Lue lisää

Myytin murtajat

Vietin viime viikon laadukkaassa daamiseurassa – matkasin Naisten Pankin edustajien kanssa Liberiaan ja Sierra Leoneen. Molemmat maat ovat vanhoja, entisen Amerikasta palanneiden orjien asuttamia valtioita. Molemmat toipuvat nyt pitkäaikaisista sodista....

Lue lisää

Liberian naisten kanat munivat kultamunia

Yllätys, yllätys – Naisten Pankin tukema kanala-hanke on Liberian suurin yksittäinen kananmunien tuottaja! Ja munia menisi markkinoille niin paljon kuin naisten piskuiset kanalat vain ehtivät niitä tuottaa. Kuulostaa kieltämättä aika...

Lue lisää

Nainen osaa ja uskaltaa

Makenin kylässä 29-vuotias Aminata Koroma kertoo aikanaan lopettaneensa koulun kesken pituutensa vuoksi. ”Olin jo silloin paljon luokkakavereitani pitempi.” Epäilemättä kaunis ja ryhdikäs nuori nainen onkin tavanomaista sierraleonelaista naista pitempi. Hänellä...

Lue lisää

Kun kansakunta haluaa selviytyä

Liberia ja Sierra Leone ovat kymmenisen vuotta päättyneiden sisällissotiensa jälkeen pyrkineet rakentamaan infrastruktuuriaan, monipuolistamaan elinkeinorakennettaan ja kohentamaan kansalaistensa  syvästi vaurioitunutta fyysistä ja henkistä terveyttä. Maailman köyhimpiin valtioihin kuuluvina ne tarvitsevat...

Lue lisää

Naisten Pankin edustajat tapasivat Liberian presidentin

”Olen hyvin tietoinen Naisten Pankin tuesta köyhimpien naisten hyväksi. Varapresidenttini kävi tutustumassa Ulkomaanavun kanalahankkeisiin - ja toi kananmunia tuliaisena. Niistä on hyvä aloittaa isomman yritystoiminnan kehittäminen”, presidentti Johson-Sirleaf suositteli.

Lue lisää

Paluu Liberiaan seitsemän vuoden jälkeen

Liikutuksen kyyneliä nuorten naisten valmistujaisjuhlassa Kabalassa, Sierra Leonessa. Pitkän sodan vuoksi tältä sukupolvelta jäi koulu käymättä. Nyt tytöt ja naiset ovat päässeet ammattikouluun, opiskelleet ja juhlassaan he saavat todistuksen ja...

Lue lisää

Ellen Johnson Sirleaf innoitti Naisten Pankin perustajia

Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankin perustajajäsenet tapasivat Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Ellen Johnson Sirleafin Liberiassa tammikuussa 2007 vuosi sen jälkeen, kun hänestä oli tullut ensimmäinen Liberian ja samalla koko Afrikan demokraattisesti valittu...

Lue lisää

Naisten Pankki rahoittaa uusia hankkeita Perussa ja Liberiassa

Perun uudessa pienlainahankkeessa perustetaan Andien ylängöille Cajamarcan alueelle 30 kyläpankkia, jotka myöntävät 45-180 euron lainoja vähävaraisille naisille elinkeinotoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi.    NaistenPankki rahoittaa jo 23 toimivaa kyläpankkia Kambodzhassa ja...

Lue lisää