Joensuun lukevien leidit ja Pidä huolta äidistä

Joensuun Lukevat leidit ottivat tammikuun lukupiirikirjakseen Kyung-sook Shinin kirjoittaman Pidä huolta äidistä. Ensimmäisen suomennetun eteläkorealaisen teoksen on kääntänyt Taru Salminen

Pidä huolta äidistä oli lukupiirimme, Lukevien leidien tammikuun lukupiirikirja. Olin lukenut kirjan jo aikaa sitten, ja täytyikin hieman muistutella mieleen miten kirjan koin. Onneksi on blogi, täältä pystyin hieman kaivelemaan mitä tunteita kirja herätti! Kovasti se herätti tunteita myös lukupiirissämme. Keskustelimme kokoontumisessa esimerkiksi äitiemme tärkeydestä, joka oli ollut mielessä monella meistä kirjaa lukiessamme. Äitiys muutenkin oli puheen aiheena, Shin herätti ajatuksiamme siitä.

Kirjan kerrontatapa herätti myönteisiä sekä kielteisempiä ajatuksia. Monet olivat siitä pitäneet, mutta meistä löytyi niitäkin jotka eivät vaihtelevaan kerrontatyyliin sekä sinä-muotoon syttyneet. Kokonaisuudessaan kirja kuitenkin herätti kovasti ihastusta, etenkin uusi maa kiinnosti, vaikka montaa meistä olisi kiinnostanut tietää enemmän uudesta maasta, maisemista ja kulttuurista.

Pidä huolta äidistä herätti kiinnostukseni ihan jo siksi, että se on ensimmäinen suomennettu eteläkorealainen romaani. Vieraisiin kulttuureihin sukeltaminen romaanien avulla on aina kiinnostavaa, ja ehkä siksi tästä kirjasta alunperin kiinnostuinkin. Enpä olisi osannut arvata, minkä lukuelämyksen saankaan!

Neljän lapsen äiti Park So-nyo katoaa Soulin metroasemalla. Perhe ryhtyy vimmaisesti etsimään häntä, ja samaan aikaan he joutuvat pohtimaan kuinka hyvin he äidin tuntevatkaan. Vaikka lapset ovat kasvaneet tahoillaan aikuisiksi, on heillä silti muistoja äidistä, ja jokaiselle heistä äiti on merkityksellisin henkilö. Kun äitiä etsitään, tulevat perheen salaisuudetkin yksi kerrallaan esiin.

Pidä huolta äidistä on saanut runsaasti blogihuomiota. Kirja on kerännyt hyvin positiivisia bloggauksia, ja täytyy vain sanoa: ei suotta. Vaikka kiinnostuin kirjasta alun perin kirjailijan syntyperän ansiosta, niin aivan muualla olivat ne syyt miksi tähän kirjaan ihastuin.

Pidä huolta äidistä otti omakseen heti ensi sivuilta alkaen. Siinä on kaikki hyvää: kaunis kansi, hyvä suomennos ja persoonallinen kerrontatapa. Kirja on jaettu muutamaan lukuun, yhteensä neljään, sekä epilogiin, ja luvuista kolmessa kertoja, minä hahmo, puhuttelee luvun päähenkilöä. En ole ennen tuollaista kerrontapaa tavannut, ja täytyy sanoa että olin siitä todella viehättynyt. Se antaa kirjalle aivan uuden otteen!

Vaikka vieraisiin kulttuureihin kurkkiminen onkin aika tuttua Lukevat leidit lukupiirimme ansiosta, niin kun kyseessä on hyvä romaani, nautin siitä aina. Pidä huolta äidistä ei kuitenkaan tyrkytä eteläkorealaista kulttuuria, vaan keskittyy kirjallisiin ansioihin. Joita tässä kirjassa kyllä löytyy. Toki kirjassa kuvataan naisen asemaa koreassa, mutta ulkoisia, tai poliittisia, kuvauksia kirjasta ei juurikaan löydy.

Liikutuin kirjaa lukiessani todella paljon. Kirjassa tulee selväksi, kuinka äiti on perheelle tärkeä, ja kuinka he kadonnutta äitiä kaipaavat. Minun elämässäni äiti on hirvittävän tärkeä tyyppi, hän on vahvasti läsnä arjessani, ja eläydyin siksi kirjaan todella vahvasti. Mitä tekisin itse kirjan tilanteessa? Kuinka paniikissa olisin? Kirja oli niin vahvaa kuvaussta ja tunnetta täynnä, että huomaamattani olin kyyneleet silmissä useamman kerran.

Vaikka Pidä huolta äidistä ei ole kepeä kesäkirja, se kannattaa lukea. Se on hieno kurkistus vieraaseen kulttuuriin, ja ennen kaikkea: se on hieno kirja.

Teksti Krista Airola

Tutustu Kristan blogiin täällä.