Tasa-arvoisempi maailma on meidän kaikkien etu

Miltä näyttäisi maailma, joka olisi naisille tasa-arvoisempi paikka elää? Kysymys on laaja ja monitahoinen, mutta ainakin voi todeta, että tasa-arvoisessa maailmassa tehtäisiin tilaa jokaisen ihmisen oikeudelle olla oma itsensä. Tasa-arvoisemmassa maailmassa olisi murskattu viimeisetkin lasikatot ja tehty loppu haitallisista sukupuolirooleista, rasismista, syrjinnästä ja häirinnästä.

Feminismi avaa näkemään maailmassa syrjiviä rakenteita ja opettaa kääntämään katseen yksilöstä yhteiskuntaan, joka tukee epätasa-arvoisia malleja. Feministinen näkökulma on herättänyt huomaamaan myös omat etuoikeudet: olen valkoinen, nykyään hyvin toimeentuleva ja koulutettu, terve heteronainen yhdessä maailman parhaista maista. Esimerkiksi sukupuoleni tai aiempien pienituloisuuskokemusteni takia tieni ei aina ole ollut mutkattomin. Se on kuitenkin pientä verrattuna siihen, mitä moni muu joutuu läpi elämänsä kokemaan.

Tällä hetkellä valtaosa tytöistä ja naisista elää maissa, joissa tasa-arvo toteutuu huonosti. Kahdeksassatoista maassa nainen ei saa tehdä työtä ilman aviomiehen lupaa, 980 miljoonalla naisella maailmassa ei ole omaa pankkitiliä ja jopa 40 % maailman maista rajoittaa lakien avulla naisen oikeutta omaisuuteen. Miljardit naiset ovat heikossa asemassa. Myös erilaiset kriisit, kuten ilmastokriisi, iskevät pahimmin jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin, kuten kehitysmaiden naisiin ja lapsiin.

Tarvitaan poliittisia ratkaisuja, jotta epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita saadaan purettua. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeuksien toteutuminen ovat kehityksen edistämisen ja köyhyyden vähentämisen edellytyksiä.

Minulle on ollut tärkeää puolustaa omassa poliitikon työssäni esimerkiksi sitä, että YK-sitoutumuksen mukainen tavoite kehityspolitiikan rahoituksesta toteutuu. Tämä tarkoittaa, että käytämme bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia sekä 0,2 prosenttia tukena vähiten kehittyneille maille. Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen päämääränä on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Vaikka termiä “feministinen ulkopolitiikka” ei ole Suomen ulkopolitiikan virallisessa kaanonissa kuultukaan, on Suomi monelta osin harjoittanut sitä jo pitkään. Suomi on esimerkiksi sitoutunut edistämään naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja rauhan rakentamiseen. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on edistää systemaattisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista. Suomi painottaa samalla naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamista rauhanprosesseissa.

Myös ilmastokriisin torjunta linkittyy tasa-arvoisemman maailman rakentamiseen. Ilmastokriisi vaikuttaa erityisesti jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin, kuten kehitysmaissa eläviin naisiin ja lapsiin. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on siis myös kriittinen tasa-arvoteko. Päästöt on käännettävä laskuun ja tämä muutos on tehtävä sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Ilmastotoimia saadaan tehtyä vain, jos ihmiset kokevat, että nämä vaikutukset kohdistuvat reilusti.

Niin kauan kuin maailmassa on eriarvoistavia rakenteita, niihin pitää puuttua politiikalla, kansalaisaktiivisuudella ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla. Kaikkien sukupuolten kannalta tasa-arvoisempi maailma olisi kaikkien etu. Siksi tasa-arvotyötä on tehtävä – ihan joka päivä.

Maria Ohisalo, sisäministeri

Tue tasa-arvoa. Lahjoita nyt >>