Yhdeksän Naisten Pankin vapaaehtoista matkasi Nepaliin marraskuussa 2018 tutustumaan hankkeisiin, joiden rahoituksen eteen 3000 vapaaehtoistamme tekevät töitä. Monelle meistä hankematka oli unelman täyttymys. Kylissä todistimme, kuinka suuria ovat ne unelmat, joita voimme hankkeillamme toteuttaa.
Laskeudumme Katmandun pienelle lentokentälle 18. marraskuuta iltapäivällä paikallista aikaa. Iltapäivä ehtii vaihtua illaksi jonottaessamme viisumeita. Saamme ensimakua ”mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy” -kulttuurista, joka tulee meille tutuksi vieraillessamme Naisten Pankin kolmessa hankekohteessa Nepalissa. Maa on Naisten Pankin pitkäaikaisimpia hankemaita, ja vuodesta 2008 alkaen hankkeissa mukana on ollut lähes 10 000 naista.
Hyvin nukutun yön jälkeen varsinainen matka alkaa: kapuamme neljään maasturiin, joiden on määrä viedä meidät pieniin kyliin tapaamaan Naisten Pankin hyödynsaajanaisia. Saattueen etunenässä ajaa Kirkon Ulkomaanavun logoilla varustettu maatoimiston auto, jonka kuski on tottunut pitämään vauhdin suomalaisvieraille sopivana – rauhallisena. Ensimmäisen etupenkkivuoron saadessani puristan silti ovenkahvaa ja painelen näkymätöntä jarrupoljinta ohitellessamme autoja, mopoja, pyöriä ja ihmisiä Katmandun ruuhkassa. Kaupunkiliikenne ei kuitenkaan ole vielä mitään verrattuna kapeisiin vuoristoteihin ja kyliin vieviin hiekkateihin, joita emme ehkä olisi ennen tätä matkaa edes teiksi osanneet kutsua.
Matkaamme Katmandusta noin 160 kilometriä Sindhulin provinssin pääkaupunkiin Kamalamaihin. Matka on pituudeltaan suunnilleen sama kuin itselleni tuttu Turku-Helsinki-väli – mutta aikaa kuluu noin kolme kertaa kauemmin, lähes kuusi tuntia. Upeita maisemia ehtii siis ihailla rauhassa! Perillä Sindhulissa tutustumme Naisten Pankin hankkeita toteuttavaan paikalliseen kumppaniin, Sahakarya Nepaliin, ja kuulemme ennakkotietoa hankkeesta ja naisista, joihin seuraavana päivänä olemme menossa tutustumaan. Sindhulissa toimiva hanke on alkanut vasta huhtikuussa 2018, mutta puolessa vuodessa on ehditty jo paljon.
Selfieitä ja kyläjuhlatunnelmaa Koktissa
Joenuoman katkoma, kivikkoinen ja pöllyävä hiekkatie johdattaa meidät ensimmäiseen kohteeseemme, Koktin kylään Sindhulin provinssissa. Matkaa taitetaan nelisen tuntia maksimissaan 30km/h-vauhdilla ja niskalihakset ovat höykytyksessä kovilla. Matkan varrella asutus muuttuu vaatimattomammaksi ja peltoja kynnetään härkien avustuksella. Toisaalta silta- ja tietyömailla rakennetaan uutta: vuoteen 2020 mennessä ison tien pitäisi tarjota nopea yhteys Katmandusta Intian rajalle.
Tulemme perille Koktin kylään yhtäkkiä ja heti autoista ulos hypättyämme saamme kaulaamme värikkäät kukkaseppeleet ja käteemme kimput. Pitkä naisten muodostama kunniakuja ohjaa meidät ensin ihastelemaan vastaperustetun osuuskunnan toimistorakennusta ja sitten kylän asuintalojen keskelle, pienelle aukiolle. Tunnelma on iloinen ja värikäs: tunnemme todella olevamme odotettuja vieraita, sillä tuloamme kuvataan kännyköillä joka suunnasta. Selfieitä ja videoita kuvataan ahkerasti koko vierailumme ajan.
Upeaa väriloistoa Koktin kylässä.
Kyläaukiolla meidän vapaaehtoisten ja kyläläisten muodostaman piirin keskelle astuu nainen toisensa jälkeen kertomaan, millaista koulutusta he ovat saaneet viime kuukausina ja miten se on jo nyt muuttanut heidän elämäänsä. Moni mainitsee, ettei olisi ennen uskaltanut puhua julkisesti, mutta koulutus on rohkaissut oman äänen käyttöön. Moni myös mainitsee, että tämä on vasta alkua: naiset haluavat jakaa saamaansa oppia muille ja rohkaista yhä useamman naisen ottamaan paikkansa yhteisössään. Piirin ulkoreunoilla on myös miehiä: miehiä, jotka hyväksyvästi nyökkäilevät vaimojensa ja kylännaistensa puhuessa. Kyse ei siis taida heidänkään mielestä olla ”naisten näpertelystä”, vaan koko kyläyhteisön asiasta.
Päällimmäisenä Koktin kylän vierailusta meille monelle jäi oivallus siitä, että oma käsityksemme köyhyydestä täytyy päivittää. Tapaamistamme naisista valtaosa on heikoimmasta heikossa asemassa: heistä monet ovat dalit-taustaisia eli kastittomia (vaikka kastijärjestelmä ei virallisesti voimassa enää olekaan). Kuitenkin kännykät, netti ja sosiaalinen media ovat isossa roolissa myös syrjäisemmissä ja köyhissä oloissa – ja hyvä niin, sillä näin maailma aukeaa.
Bhimasthanin vehreässä rauhassa
Vierailimme Sindhulissa myös Bhimasthanin vuoristokylässä. Matkanteko vie jälleen useamman tunnin suuntaansa, mutta maisemat ovat aivan erilaiset: koko menomatkan nousemme ylemmäs ja ylemmäs ihaillen vehreitä vuorenrinteitä ja ihmetellen, kuinka paikallisbussit, mopot ja maasturit mahtuvat sujuvasti liikkumaan toistensa ohitse kapealla ja kivikkoisella tiellä.
Tunnelma perillä kylässä on myös ihan erilainen kuin edellisessä kohteessa: kylässä ja tapaamissamme naisissa vallitsee rauha. Täälläkin meidät kukitetaan ja toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi, mutta verrattuna edellispäivän kyläjuhlaan ja salamavalojen välkkeeseen, on vastaanottomme tyyni.
Marju Bishokarma ja Bimala Koirala ylpeinä sieniviljelmänsä edessä.
Bhimasthan on vehreä ja viljava. Kylän hiljaisen kauniissa maisemassa ja verkkaisessa tunnelmassa voisi hyvin kuvitella viihtyvänsä pidempäänkin. Tutustumme ensin kahteen naapurukseen, Marju Bishokarmaan ja Bimala Koiralaan, jotka ovat saamansa koulutuksen jälkeen ryhtyneet viljelemään sieniä menetelmällä, jossa höyrytyksellä käsitellyssä olkisilpussa itiöt tuottavat ruokasientä noin kuukaudessa. Myöhemmin kuulemme naapurusten tulevan eri kasteista, mikä tekee heidän yhteisyrittäjyydestään erityisen vaikuttavaa. Seuraavaksi kävelemme katsomaan Khumkumari Koiralan peltoja, joilla kasvaa mm. perunaa, retikkaa ja kukkakaalia – kaikki luomuna. Khumkumari testaa eri lajeja, jotta tietää mitä kannattaa ryhtyä viljelemään enemmän. Viljelyksiä ovat tulleet käsi kädessä katsomaan myös sieniä viljelevät naapurukset.
Lopuksi pidämme paikallisen osuuskunnan toimiston edustalla yhteisen tilaisuuden, jossa saamme kuulla kuinka naisten saama koulutus on muuttanut heidän elämäänsä ja kuinka vastaperustettuun osuuskuntaan halutaan kaikki lähitienoon naiset mukaan. Osaamisen jakaminen ja hyvän laittaminen kiertoon on ajatus, joka toistuu kaikkien naisten puheessa.
Vierailumme Bhimasthaniin jää lyhyeksi, sillä meidän on kiirehdittävä vielä saman päivän aikana takaisin Katmanduun. Päivän aikana ajotunteja kertyy yhteensä noin 10, mikä havahduttaa meidät vapaaehtoiset siihen todellisuuteen, jossa pienten kylien yhteisöt ja naiset elävät. Moniin muihin Nepalin kyliin ei ole tieyhteyttä ollenkaan.
Itsevarmat Ghuselin kylän naiset
Vietettyämme ”välipäivän” Katmandussa tutustuen lähemmin Kirkon Ulkomaanavun paikallistoimistoon sekä Nepalin naisyrittäjien kattojärjestöön, FWEANiin, suuntaa maasturisaattueemme kohti pitkäaikaista Naisten Pankin hankekylää, Ghuselia. Vaikka kylä sijaitsee kohtalaisen lähellä pääkaupunkia, muuttuu tie nopeasti jälleen kumpareiseksi hiekkatieksi ja asutus vaatimattoman, slummimaisen oloiseksi. Vehreät vuorenrinteet ja keltaisena kukkivat sinappipellot kehystävät ylöspäin suuntautuvaa reittiämme, ja ensi kertaa näemme pölyn ja saasteen yläpuolella vilauksen Himalajan valkoisina siintävistä huipuista!
Vuoristomaisema Ghuselin kylässä Lalitpurissa. Himalajan huiput hohtavat taustalla valkoisina.
Ghuselissa voimme omin silmin havaita pitkän hanketoiminnan vaikutukset verrattuna Sindhulin kylien vasta-alkaneisiin hankkeisiin. Ghuselin osuuskunnan naiset esittelevät meille toimintaansa sellaisella itsevarmuudella ja ylpeydellä, mistä monen vaatimattoman suomalaisenkin olisi hyvä ottaa mallia. Oman toimeentulon tuoma itsenäisyys ja naisten välinen solidaarisuus heijastuvat upealla tavalla jokaisen naisen olemuksessa. Saamme kattavan esittelyn osuuskunnan tavoitteisiin, toimintoihin ja talouslukuihin. Kun kysymme ensi vuoden toiminnan päätavoitteita, kokoontuu osuuskunnan hallitus pikakokoukseen hioakseen yhdessä vastauksen, jonka puheenjohtaja ylpeänä meille esittää: pidemmän ajan päätavoitteiksi mainittiin mm. osuuskuntalaisten määrän kasvattaminen ja erityisesti nuorten saaminen mukaan toimintaan. Ensi vuoden aikana osuuskunta haluaa mm. kampanjoida kotiväkivaltaa vastaan ja tarjota osuustoimintakoulutusta.
Osuuskuntaesittelyn jälkeen jakaudumme kahteen ryhmään ja tutustumme kahden naisen yritystoimintaan. Itse suuntaan kohti Sarita Gautaman vaikuttavia kiiviviljelmiä, jossa kiivipuut ovat näin satokauden aikaan hedelmistä raskaita. Ensimmäiseen kolmeen vuoteen ne eivät kuitenkaan tuottaneet hedelmää. Riskisijoitus uuteen viljelykasviin onnistui osuuskuntalainalla. Kiivipuiden varjossa kasvaa kaalia, joiden reunoilla vihreä tee ja samettikukka karkottavat tuholaisia. Viljelysten kupeessa on suuri matokomposti, josta saadaan omaa maanparannukseen soveltuvaa ravinnerikasta multaa. Mehiläispesät alueella takaavat tehokkaan pölytyksen. Kaikki Saritan kiivitilalla toimii luonnonmukaisesti, ilman kemiallisia lannoitteita. Vaikuttavaa! Sen kerron myös kiitossanoissamme. Sarita vastaa vaikutukseemme hymynkareella, kiittelee vapaaehtoistyötämme ja toteaa tyynesti nykyisin tietävänsä, mitä on menestys. Myöhemmin kuulemme, että Sarita tekee itse vapaaehtoistyötä paikallisena terveydenhuollon avustajana.
Voimaa vapaaehtoistyöhön
Jokaisella matkassa mukana olleella vapaaehtoisella riittää takuulla kerrottavaa kolmesta kylävierailusta, tapaamistamme naisista sekä omista tuntemuksista niin paljon ja kauan kuin vain kuulijoita kiinnostaa. Haluamme jakaa kokemuksemme kaikkien naistenpankkilaisten kanssa, jotta tärkeään vapaaehtoistyöhön riittää voimia ja motivaatiota. Siispä jalkaudummekin useisiin paikallisryhmiin alkuvuoden aikana ja kerromme kukin omin sanoin ja kuvin kokemastamme. Nähdäänhän siis Nepal-illassa?
Naisten Pankin vapaaehtoisille matka oli unelmien täyttymys.
Teksti: Miitta Eronen
Kuvat: Miitta Eronen ja Mirna Aho
Tule Naisten Pankki Helsingin vuosikokoukseen ja kuulemaan tuoreita terveisiä Naisten Pankin hankkeista Nepalissa ja Ugandassa. Tilaisuus pidetään maanantaina 4. maaliskuuta Sokos Hotel Presidentissä kello 17 alkaen. Vuosikokous alkaa kello 18....
Haemme kokeneita markkinoinnin osaajia, jotka yhdessä paikallisten työntekijöiden kanssa arvioivat toimintaympäristöä ja yritysten lähtötilannetta sekä kehittävät kehitysyhteistyöhankkeiden ja paikallisten toimijoiden tarjoamia markkinointipalveluja yrittäjille. Hakemamme henkilöt ovat hyviä sparraajia ja kouluttajia, jotka...
Tule Naisten Pankki Helsingin vuosikokoukseen ja kuulemaan Naisten Pankin Nepalin-hankkeesta! Vuosikokous pidetään maanantaina 14. maaliskuuta kello 17 hotelli Scandic Grand Centralissa, päärautatieaseman naapurissa (Vilhonkatu 13). Kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja...
Kauppaa pitää 31-vuotias Bimala Tamang, joka siirtyi kanojen kasvattamisesta kaupan pitäjäksi kaksi vuotta sitten. – Viljelimme mieheni kanssa aikaisemmin maata ja kasvatimme kanoja, mutta päätimme luopua siitä ja vuokrasimme tämän...
– Pääsimme käymään Ghuselin kylässä, joka on yksi nimikkohankkeemme kohdekylistä. Vierailimme kahdessa kodissa ja tutustuimme Naisten Pankin hankkeissa mukana olleiden naisten arkeen, Mirjam Sokka kertoo. Matka Ghuselin kylään kesti...
Saapuessamme Gayatri Sapkotan kotiin meitä vastassa on pienten tipujen villi piipitys. Gayatri perusti miehensä kanssa kanalan kaksi vuotta sitten, ja nyt hyvin hoidetussa kanalassa hyörii yhteensä 2 700 kananpoikaa. –...
Bhardeun kylän keskustan liepeillä, rinteelle rakennetun talon pihalla touhuaa Saraswoti Shrestra. Tekemistä riittääkin, sillä taloa ympäröivien viljelysten ja muutaman buffalon lisäksi talon pihasta löytyy matokomposti. Komposti on Saraswotin oma bisnes,...
KATMANDU. Nara Maya Rana on pian kymmenen vuotta koordinoinut Katmandun läheisellä Lalitpurin alueella 12 osuuskassan kehittämistyötä ja tukenut alueen naisyrittäjiä. Rana työskentelee Naisten Pankin Nepalin kumppanuusjärjestössä SOLVE:ssa, joka on erikoistunut naisten osuuskassojen...
Jeeppi jättää meidät Ghushelin kylän keskusaukiolle, josta lähdemme kävelemään kohti kaukana yläpuolella näkyvää taloa. Kapea polku kulkee välillä hengenvaarallisen lähellä jyrkkää rotkoa, pieneenkään harha-askeleeseen ei ole varaa. Talolle ei ole...
Pieni poika tulee ostoksille Kamu Sunarin kauppaan. Hän valitsee suklaapatukan ja antaa siitä rahan. Poika on jo kääntynyt lähteäkseen, kun Sunar muistuttaa häntä vielä ottamaan vaihtorahan. Kamu Sunarin kauppa on...
-Korianteria, herneitä, kurpitsaa, kurkkuja, tomaatteja, sipulia, valkosipulia… Kunkin kauden kasviksia, Manamaya Shrestha kuvailee. Shrestha on kouluttautunut luomuviljelijäksi Naisten Pankin tuella. Hänen vihannestarhansa ja peltonsa sijaitsevat pienen Bhardeun kylän kauniissa laaksossa...
Susmita Shrestha, 24, työskentelee kosmetologina Bhardeun kylässä Lalitpurissa Nepalissa. Hän on elättänyt perhettään jo muutaman vuoden ajan. Töitä on riittänyt siitä asti, kun hän kävi Naisten Pankin tukeman kauneudenhoitoalan yrittäjän...
– Pitkäaikaisina viestintäryhmäläisinä tiedämme, että materiaalin tarve on jatkuvaa. Hankekohteiden tuoreista tarinoista ja varsinkin kuvista tuntuu aina olevan vähän pulaa. Me päätimme lähteä keräämään naisten tarinoita ja kokemuksia Nepaliin, jossa...
Ennen vuotta 2009 suuri osa keskisessä Nepalissa sijaitsevan Bhardeun kylän naisista ei ollut koskaan käynyt pääkaupungissa. Kylä oli heidän maailmansa. Arki muuttui, kun Naisten Pankki aloitti toimintansa kylässä yhdeksän vuotta...
Uudet hankkeet alkavat Ugandassa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Hankkeet ovat isoja, ja niissä on mukana yhteensä jopa 17 500 ihmistä. Naisten Pankin ohjausryhmä päätti uusista hankkeista kokouksessaan lokakuussa. Uusien hankkeiden lisäksi...
Vuonna 2017 Naisten Pankki tukee naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa kuudessa kehitysmaassa lähes 1,1 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna hankkeiden parissa on 16 408 ihmistä. Afrikassa pitkäjänteistä työtä jatketaan Liberiassa, Sierra Leonessa ja...
Bhattedanda on erittäin kaunista vuoristoaluetta; se on noin kahden kilometrin korkeudella merenpinnasta. Naisyrittäjien viljelyalueet sijaitsevat vuoristoalueen eteläisellä puolella, joka sopii hyvin maatalouteen. Meillä oli mahdollisuus tavata kaksi naisyrittäjää. Bibi...
Naisten Pankin ohjausryhmä päätti maanantaisessa kokouksessaan uusista hankesitoumuksista. Vuoden 2017 alussa alkaa neljä uutta kolmevuotista hanketta: Kambodzassa, Nepalissa, Myanmarissa ja Ugandassa. Uusissa hankkeissa on mukana 11 500 naista. Näiden lisäksi Naisten Pankki jatkaa...
Nyt olen päässyt kyliin tapaamaan sekä naisten osuuskuntien jäseniä että naisyrittäjiä. On mukana ollut muutama mieskin. Kahdeksan maastopäivän aikana kävimme viidessä Lalitpurin alueen VDC:ssä. Suomalaisittain VDC:t ovat kuin kuntia. Olen...
Ensimmäiset päivät ovat menneet aika tehokkaasti työn touhussa. Olen päässyt tutustumaan sekä Kirkon Ulkomaanavun että Luterilaisen maailmanliiton (LML) paikalliseen henkilökuntaan ja toimistoihin. Ihmiset ovat olleet erittäin ystävällisiä, tulevat tervehtimään ja...
Laitetaanpa silmät kiinni ja kuvitellaan Suomen kesä parhaimmillaan. Mitä siihen kuuluu? Aurinkoa totta kai, sininen taivas, mansikat, kukat, pörriäiset, veden liplatus ja tuulen vire. Entäs kesälomatyöt? Usea meistä löytää itsenä...
”Naisten asema ja kehitysyhteistyö ovat minulle tärkeitä. Kun näin hakuilmoituksen Skills donation-ohjelmaan, ajattelin heti, että tämähän on aivan mainio tilaisuus”, kertoo Itkonen. Itkonen lähtee arvioimaan Naisten Pankin rahoittamaa Ulkomaanavun hanketta...
Laxmi sai Naisten Pankin hankkeen avulla viljelykoulutusta ja pyörittää nyt lannoiteyritystä. Naisten Pankin tuella kylän naisryhmä on hakenut lannoitteelle luomusertifikaatin, luonut sille brändin ja myy pakattua tuotetta pääkaupungin kauppoihin. Laxmin lapset...
Haemme Naisten Pankin Nepalissa rahoittamaan POWER-hankkeeseen yrittäjyyden ja/tai osuustoiminnan asiantuntijaa evaluaatiotiimin jäseneksi. Evaluaation kenttäosuus Nepalissa on noin kahden viikon mittainen ja ajoittuu välille 20.6. – 15.7.2016. Skills donation -vapaaehtoisohjema Hakemamme...
Matokompostille naurettiin aluksi Laxmi Shresthan kotikylässä, mutta tänään kompostilannoitteen myynti tuo rahaa perheelle ja lannoitteen käyttö parantaa satoa omalla kasvimaalla. Naisten Pankin tuella kylän naisryhmä on hakenut lannoitteelle luomusertifikaatin, luonut...
Nepalilainen Susmita Shrestha, 21, kävi Naisten Pankin tukeman kauneudenhoitoalan yrittäjän koulutuksen, toteutti suunnitelmansa ja perusti kotikyläänsä kauneushoitolan. Nyt hän elättää itsensä leikkaamalla ja suoristamalla hiuksia, tekemällä kasvohoitoja, kulmien muotoiluja ja...
Vuonna 2016 Naisten Pankilla on hankkeita 7 maassa, kolmella eri mantereella. Hankkeissa on tänä vuonna mukana yli 6250 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Afrikassa naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa tuetaan Liberiassa, Sierra...
Pilvet vyöryvät kuin valkea harsoverho Bhattendadan yli. Kylä sijaitsee parin kilometrin korkeudella vuoristossa, joka ympäröi Nepalin pääkaupunkia Kathmandua. Kylässä toimii naisten osuuskunta, jota suomalainen Naisten Pankki tukee yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun...
Naisten Pankin tukema Bhattendadan kylä kärsi pahoin Nepalin maanjäristyksessä. Palasimme kylään viisi kuukautta maanjäristyksen jälkeen katsomaan, miten kylän asukkaat ovat pärjänneet. Video: Antti Helin
Sangita Thing, 26, näyttää kahta littaan rutistunutta metallista vesiastiaa. Ne ovat kaikki, mitä hänen kodistaan jäi jäljelle. Kaikki muu on hautautunut raunioihin. ”Minulla ei ole ruokaa, ei edes yhtä ainoaa...
Evakuointilentoja tekevien helikopterilentäjien mukaan kokonaisia kyliä on hautautunut maanvyörymien alle syrjäisissä vuoristolaaksoissa lähellä maanjäristyksen keskusta. Kathmandunlaakson lähelläkin maanjäristys on tuhonnut suurimman osan rakennuksista lukemattomissa maalaiskylissä. Yksi sellaisista kylistä on reilun...
”Sydämeni hakkaa yhä” Sabita Moktan, 24, kuokkii hajamielisen näköisenä talonsa raunioita. Jäljellä on vain pätkä seinää oven ympärillä. Aina välillä hän heittää irtotiilen pois edestä. Hän tekee työtä hitaasti ja...
Naisten Pankilla on Nepalissa hanke, joka keskittyy naisten taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämiseen. Hanke on Lalitpurin alueella, joka on pahiten maanjäristyksestä kärsineiden alueiden joukossa. Tämän hankkeen osuuskuntien jäsenistä on ilmoitettu...
Kuva: Jaana Kautto Lalitpurin alueella sijaitsevan Bhardeun kylän säästöryhmän naisia helmikuussa 2011, kun Keskisuomalainen vieraili Naisten Pankin avustamissa kohteissa. Satu Kakkorin artikkelissa Keskisuomalaisessa kerrotaan: ”Vaikeiden tieyhteyksien päässä sijaitseva Lalitpurin alue...
Vuonna 2015 Naisten Pankilla on yhdeksän hanketta kolmella mantereella: Guatemalassa, Liberiassa (2 hanketta), Sierra Leonessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa, Nepalissa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Näiden kahdeksassa maassa toteutettavien hankkeiden sitoumukset ovat...
Neljä kambodzhalaista ja Kirkon Ulkomaanavun toimeentulon asiantuntija matkasivat Nepalissa syrjäiseen Bhattetandaan tutustumaan Naisten Pankin tukemaan naisten osuuskassaan. Nepal tarjoaa kauneintaan, sinappi kukkii keltaisena Kathmandun laaksoa ympäröivien kukkuloiden rinteillä ja kapea...
Laxmi Shrestha, 32, viljelee luomutomaattia Bhardeun kylässä Lalitpurissa kahden muun naisviljelijän kanssa. Hän on ollut osuuskunnan jäsen jo kahdeksan vuotta. Tomaattifarmia varten hän otti lainan kolme vuotta sitten, mutta nyt laina on...
Bishnu Maya Tamang, 42, on Bhardeun Shree Gupteshowri Women Development Multipurpose -osuuskunnan varapuheenjohtaja. Hän kertoo liittyneensä osuuskuntaan vuonna 2007. Sitä ennen hän oli muuttanut Bhardeun kylään toiselta paikkakunnalta ja kertoo alkuaikojen...
Suntali Lama, 31, pitää pientä kauppaa ja pientä ravintolayritystä syrjäisen Devichourin kylän laitamilla Lalitpurissa. Hän on Devichourin osuuskunnan jäsen. Donitsibineksensä hän aloitti, kun osuuskunta valitsi hänet valmistamaan välipaloja viereisen koulun...
”En pysty sanoin kuvailemaan tunnetta, kun saan opettaa näitä ylempien kastien naisia. Aiemmin olen joutunut teitittelemään ja rouvittelemaan heitä”, Resma Bishanke kertoo, ja silmät kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Bishanke...
Musiikin voima Monissa kylissä saamme kuulla naisten laulavan ja tanssivan, ja Lauri Tähkän vastaavan pikkukitarallaan ja omilla lauluillaan. Nepalissa on hinduja 81 %. Deuralissa osallistumme kuitenkin iltajuhlaan, jonka järjestää buddhalainen...
Lauri Tähkä tutustui Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin kehitysyhteistyöhankkeisiin syyskuussa 2013. Lue lisää 2014/3 Tekoja lehdestä, Kirkon Ulkomaanavun blogisivustolta, tai seuraa Laurin blogin tunnelmia Kirkon Ulkomaanavun Youtube-kanavalta.
Matkallaan Lauri Tähkä tapasi lukuisia naisia, jotka ovat saaneet tukea yritystoimintaan. Naisten yrittäjyyden ja dalitien eli kastittomien ihmisoikeuksien puolesta työskentely leimaa Kirkon Ulkomaanavun rahoittamaa työtä Nepalissa. ”En miettinyt hetkeäkään, kun...
Nepalilainen Radha Chaudhary työskenteli koko lapsuutensa, eikä siksi pystynyt koskaan toteuttamaan unelmaansa korkeakoulututkinnosta. Onneksi Radhalla riitti sinnikkyyttä ja hän sai toteutettua erään toisen haaveensa – haaveen itsenäisemmästä elämästä. Naisten Pankin...
”Nimeni on Sangita Nepali. Olen nepalilainen ja alun perin kotoisin Makwanpurin alueelta, mutta avioiduttuani muutin noin sadan kilometrin päähän Lalitpuriin, lähemmäs pääkaupunkia Kathmandua. Ennen kiertelin muiden kodeissa ompelemassa vaatteita, mutta...
(kuvassa:Saija Tolvanen (vas.) ja Riittakaisa Kässi) ”Olen miettinyt monta kertaa, miksi Naisten Pankki tuntuu niin läheiseltä. Ehkä siksi, että naisen on helppoa liittyä tunnetasolla tukemaan toisia naisia”, Jyväskylän vapaaehtoisryhmässä eli...
Naisten Pankin Nepalin matkalle osallistuneet suomalaispäättäjät uskovat, että Nepalissa on mahdollista vaikuttaa myönteisen kehityksen puolesta. Maassa on parhaillaan menossa perustuslakiprosessi ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat muotoutumassa. Tärkeitä kysymyksiä ovat maauudistus ja...
Vuodesta 1990 yrittäjänä toiminut nepalilainen Reeta Simha on yksi harvoja etuoikeutettuja naisia Nepalissa. – Olen onnekas. Nepalissa naiset ovat alistettuja. Heitä alistaa perinne, lainsäädäntö ja miehet sekä nuoria naisia myös usein...
Ensimmäiset askeleet naisten sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvoisuuden eteen on Nepalissa jo otettu. Säädettyjä lakeja kuitenkin sovelletaan kirjavasti, ja naisilta puuttuu tietoja ja taitoja huolehtia oikeuksistaan. Nepalin kansalliskokouksen jäsenistä jo kolmannes...
Gita Shrestha alkoi viljelyn tosissaan, kun hän oli ensin saanut koulutusta siihen mitkä vihannekset sopivat maaperään, milloin kylvetään ja milloin kerätään sato. ”Tässä on valkosipulia ja korianteria. Tähän olen kylvänyt...
