Naisten Pankin tukema Bhattendadan kylä kärsi pahoin Nepalin maanjäristyksessä. Palasimme kylään viisi kuukautta maanjäristyksen jälkeen katsomaan, miten kylän asukkaat ovat pärjänneet.
Pilvet vyöryvät kuin valkea harsoverho Bhattendadan yli. Kylä sijaitsee parin kilometrin korkeudella vuoristossa, joka ympäröi Nepalin pääkaupunkia Kathmandua. Kylässä toimii naisten osuuskunta, jota suomalainen Naisten Pankki tukee yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun kanssa.
Kävin ensimmäisen kerran Bhattendadassa toukokuun alussa, heti Nepalin maanjäristyksen jälkeen. Kylä oli kokenut kovia. Kylän reilusta neljästä sadasta talosta lähes kaikki olivat sortuneet tai vaurioituneet asuinkelvottomaksi. Maanvyörymät olivat haudanneet viljelyksiä, ja suurin osa karjasta oli kuollut.
Bhattendadan kylän raitti maanjäristyksen jälkeen.
Kotitalonsa raunioilla istui 26-vuotias, murheen murtama Sangita Thing. Hänen talonsa oli sortunut ja kolme puhvelia ja lehmää kuollut. Thing piteli käsissään kahta lyttyyn rutistunutta metallikannua.
”Minulla ei ole enää mitään jäljellä”, Thing suri. Naisen koko pieni omaisuus oli hautautunut kotitalon raunioihin.
Hymyjä ja huolia
Nyt, syyskuun lopulla, kylää tuskin tunnistaa samaksi. Kaksikerroksisten, valkosinisten talojen rauniot on raivattu näkyvistä. Tilalle on noussut aaltopellistä rakennettuja matalia majoja. Muutoksen näkee myös kyläläisten kasvoilla. Tapaan Sangita Thingin kylän mutaisella raitilla. Hän hymyilee.
Hymy on palannut Sangita Thingin kasvoille, vaikka elämä on edelleen vaikeaa maanjäristyksen jälkeen. Thing kertoo saaneensa Naisten Pankin tukemalta osuuskunnalta pienlainan, jonka turvin hän perustaa uuden vihannesviljelmän maanjäristyksessä tuhoutuneen tilalle.
”Tunsin itseni onnelliseksi ensimmäisen kerran kolme kuukautta maanjäristyksen jälkeen, kun saimme valmiiksi väliaikaisen suojamme”, Thing sanoo. Thing kertoo haalineensa aaltopellit kasaan monesta lähteestä. ”Osa aaltopelleistä on vanhasta talostani, osan ostin ja osan sain lahjoituksena järjestöiltä. Rakentamisessa autoimme toinen toisiamme.”
Nepalin hallitukselta Thingin perhe on saanut tähän mennessä 15 000 rupian (noin 125 euron) avustuksen talonsa jälleenrakentamiseen. Ne rahat on käytetty väliaikaiseen majaan. Kotinsa menettäneille Nepalin hallitus on luvannut tukea kaikkiaan 200 000 rupiaa (noin 1500 euroa), mutta kukaan ei ole varma, koska rahat lopulta annetaan – tai annetaanko niitä lainkaan.
Thing avaa matalan majansa oven. Huoneen lattian peittävät kuivuvat maissintähkät – niille ei ole muutakaan paikkaa. Tavaroita on näkyvillä se vähä, mitä hän onnistui raunioista pelastamaan. Väliaikainen suoja ei ole pitkän ajan ratkaisu. Ahtaassa aaltopeltitalossa asuu kuusi ihmistä. Aaltopeltimajassa on muitakin ongelmia kuin tilanpuute.
”Päivällä on kuuma ja yöllä kylmä. Kovalla sateella vesi tulee sisään”, Thing sanoo. Ja talvi on tulossa. Joulukuusta helmikuulle Nepalin vuorilla yölämpötilat laskevat lähelle nollaa.
Thing oli juuri maksanut talonrakennusta varten saamansa lainan takaisin, kun maanjäristys tuhosi talon. Nyt hän on ottanut Naisten Pankin tukemalta osuuskunnalta 10 000 rupian (noin 85 euroa) lainan, jonka turvin hän voi aikoo perustaa uuden vihannesviljelmän maanjäristyksessä tuhoutuneen tilalle.
Elanto on tiukalla. Thingin kolme maanjäristyksestä hengissä säilynyttä puhvelia ovat lopettaneet maidon tuottamisen. Syytä Thing ei tiedä. Maanjäristys on kaiketi järkyttänyt ihmisten lisäksi myös kotieläimet. Thingin hymy kätkee valtavat vaikeudet, joiden kanssa kyläläiset edelleen kamppailevat.
Sabita Muktan pelkää yhä
Toinen Bhattendadassa maanjäristyksen jälkeen tapaamani nainen oli 24-vuotias Sabita Muktan. Myös hänen talonsa oli sortunut. Muktan oli syvästi katastrofin järkyttämä.
Sabita Muktan odottaa kolmatta lastaan maanjäristyksen tuhojen keskelle. Sylissään hänellä on puolitoistavuotias Raj Muktan. ”Tilanteeni ei ole helppo”, hän sanoo.
”Sydämeni hakkaa yhä”, Muktan kuvasi tuntojaan viikko maanjäristyksen jälkeen. Pelko uudesta maanjäristyksestä on laantunut, muttei kadonnut. ”Pelkään yhä, mutten yhtä paljon”, Muktan sanoo. Myös Muktanin vanhin poika pelkää edelleen. ”Seitsemänvuotias poikani ei vieläkään haluaisi nukkua sisätiloissa. Onneksi pienempi poikani ei ymmärrä tilanteesta mitään.”
Muktanin perheen aaltopellistä tehdyn majan sisäseinänä on vanhan kotitalon halkeillut mutatiilimuuri. Majassa asuu kuusi ihmistä.
24-vuotias Muktan jakaa aaltopellistä tehdyn pienen, hämärän majansa miehensä, kahden lapsensa, äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Perhe on kasvamassa. Muktanin vatsanseutu on pyöristynyt sitten viime vierailun. Hän on viimeisillään. ”Ero on siinä, että nyt meillä on nämä väliaikaiset suojat. Muut ongelmat ovat tallella”, Sabita Muktan summaa kylän kuulumiset. Muktan haaveilee talonsa jälleenrakentamisesta, mutta hänellä ei ole aavistustakaan, koska se on mahdollista. Akuutein huoli on ruuan hankkiminen. Iso osa perheen maissiviljelmistä on tuhoutunut, kuten monella muullakin kyläläisellä. Perheen pienviljelmistä riitti aiemmin ruokaa viideksi kuukaudeksi vuodesta, ja lopun he kattoivat yksinkertaisilla palkkatöillä. Jäljelle jääneet viljelykset tuottavat enää yhden kuukauden verran. Samaan aikaan perheen mahdollisuudet palkkatyöhön ovat vähentyneet.
Ennen maanjäristystä Sabita Muktan oli opiskellut ompelijaksi Naisten Pankin koulutuksessa. Hän oli hankkinut ompelukoneenkin Naisten Pankin tukemalta osuuskunnalta saamallaan lainalla. Mutta maanjäristyksen jälkeen hän ei ole kyennyt ompelemaan. Aluksi perhe asui teltassa, jossa ei ollut tilaa käyttää ompelukonetta, ja nyt hänen vatsansa on jo kasvanut liian isoksi ompelutyöhön. Muktanin liikuntavammainen mies kokkaa ruokapalkkaa vastaan aterioita tietyömiehille, jotka korjaavat kylän läpi kulkevaa vuoristotietä.
Heti maanjäristyksen jälkeen Muktan ja muut kyläläiset saivat hätäapuna riisiä avustusjärjestöiltä, mutta ruuan jakelu on lopetettu. ”Saimme riisiä avustuksina 60 kiloa. Sen jälkeen olen ostanut 30 kiloa lisää vähäisistä säästöistäni. Taas pitäisi ostaa lisää. Rahat ovat loppu”, Sabita Muktanin 54-vuotias äiti Rita Muktan sanoo.”Mistä me ne rahat kaivamme? Mitä tehdä?”
Osuuskunta on turva
Muktanin perhe on monen muun kyläläisen tapaan joutunut lainojen varaan. Naisten Pankin tukema osuuskunta on ensimmäinen paikka, josta osuuskunnan jäsenet lainaa pyytävät. Muualta lainoja on vaikea saada, ainakaan hyvin ehdoin, sillä köyhillä kyläläisillä ei ole antaa vakuuksia lainojensa pantiksi. Osuuskunta onkin kovan haasteen edessä: lainoille on enemmän tarvetta kuin koskaan aikaisemmin. Periaatteessa uuden lainan saa vasta kun vanha on maksettu takaisin. Sabita Muktanilla on vielä puolet vanhasta lainasta maksamatta. Muktanin mukaan säännöissä voidaan kuitenkin joustaa, kun hätä on suurin. Osuuskunta taitaakin olla Sabita Muktanin viimeinen turva. Hän kertoo, että vauva on syntymässä viiden viikon sisällä, vasten Nepalin talvea. ”Silloin tulee hyvin kylmä. Meidän tilanteemme ei ole helppo”, Muktan sanoo.
Bhattendadan maisemia reilun tunnin ajomatkan päässä Kathmandusta.
Tule Naisten Pankki Helsingin vuosikokoukseen ja kuulemaan tuoreita terveisiä Naisten Pankin hankkeista Nepalissa ja Ugandassa. Tilaisuus pidetään maanantaina 4. maaliskuuta Sokos Hotel Presidentissä kello 17 alkaen. Vuosikokous alkaa kello 18....
Haemme kokeneita markkinoinnin osaajia, jotka yhdessä paikallisten työntekijöiden kanssa arvioivat toimintaympäristöä ja yritysten lähtötilannetta sekä kehittävät kehitysyhteistyöhankkeiden ja paikallisten toimijoiden tarjoamia markkinointipalveluja yrittäjille. Hakemamme henkilöt ovat hyviä sparraajia ja kouluttajia, jotka...
Tule Naisten Pankki Helsingin vuosikokoukseen ja kuulemaan Naisten Pankin Nepalin-hankkeesta! Vuosikokous pidetään maanantaina 14. maaliskuuta kello 17 hotelli Scandic Grand Centralissa, päärautatieaseman naapurissa (Vilhonkatu 13). Kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja...
Kauppaa pitää 31-vuotias Bimala Tamang, joka siirtyi kanojen kasvattamisesta kaupan pitäjäksi kaksi vuotta sitten. – Viljelimme mieheni kanssa aikaisemmin maata ja kasvatimme kanoja, mutta päätimme luopua siitä ja vuokrasimme tämän...
– Pääsimme käymään Ghuselin kylässä, joka on yksi nimikkohankkeemme kohdekylistä. Vierailimme kahdessa kodissa ja tutustuimme Naisten Pankin hankkeissa mukana olleiden naisten arkeen, Mirjam Sokka kertoo. Matka Ghuselin kylään kesti...
Saapuessamme Gayatri Sapkotan kotiin meitä vastassa on pienten tipujen villi piipitys. Gayatri perusti miehensä kanssa kanalan kaksi vuotta sitten, ja nyt hyvin hoidetussa kanalassa hyörii yhteensä 2 700 kananpoikaa. –...
Bhardeun kylän keskustan liepeillä, rinteelle rakennetun talon pihalla touhuaa Saraswoti Shrestra. Tekemistä riittääkin, sillä taloa ympäröivien viljelysten ja muutaman buffalon lisäksi talon pihasta löytyy matokomposti. Komposti on Saraswotin oma bisnes,...
KATMANDU. Nara Maya Rana on pian kymmenen vuotta koordinoinut Katmandun läheisellä Lalitpurin alueella 12 osuuskassan kehittämistyötä ja tukenut alueen naisyrittäjiä. Rana työskentelee Naisten Pankin Nepalin kumppanuusjärjestössä SOLVE:ssa, joka on erikoistunut naisten osuuskassojen...
Tehtävä 1: DRI Uganda toteuttaa Naisten Pankin rahoittamaa hanketta Ugandan pääkaupungin Kampalan slummeissa ja ympäröivällä maaseudulla. Tässä vuonna 2018 alkaneessa 3-vuotisessa hankkeessa perustetaan vuosittain 50 säästö- ja lainaryhmää (VSLA), joiden...
Jeeppi jättää meidät Ghushelin kylän keskusaukiolle, josta lähdemme kävelemään kohti kaukana yläpuolella näkyvää taloa. Kapea polku kulkee välillä hengenvaarallisen lähellä jyrkkää rotkoa, pieneenkään harha-askeleeseen ei ole varaa. Talolle ei ole...
Pieni poika tulee ostoksille Kamu Sunarin kauppaan. Hän valitsee suklaapatukan ja antaa siitä rahan. Poika on jo kääntynyt lähteäkseen, kun Sunar muistuttaa häntä vielä ottamaan vaihtorahan. Kamu Sunarin kauppa on...
Laskeudumme Katmandun pienelle lentokentälle 18. marraskuuta iltapäivällä paikallista aikaa. Iltapäivä ehtii vaihtua illaksi jonottaessamme viisumeita. Saamme ensimakua ”mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy” -kulttuurista, joka tulee meille tutuksi vieraillessamme Naisten...
-Korianteria, herneitä, kurpitsaa, kurkkuja, tomaatteja, sipulia, valkosipulia… Kunkin kauden kasviksia, Manamaya Shrestha kuvailee. Shrestha on kouluttautunut luomuviljelijäksi Naisten Pankin tuella. Hänen vihannestarhansa ja peltonsa sijaitsevat pienen Bhardeun kylän kauniissa laaksossa...
Susmita Shrestha, 24, työskentelee kosmetologina Bhardeun kylässä Lalitpurissa Nepalissa. Hän on elättänyt perhettään jo muutaman vuoden ajan. Töitä on riittänyt siitä asti, kun hän kävi Naisten Pankin tukeman kauneudenhoitoalan yrittäjän...
– Pitkäaikaisina viestintäryhmäläisinä tiedämme, että materiaalin tarve on jatkuvaa. Hankekohteiden tuoreista tarinoista ja varsinkin kuvista tuntuu aina olevan vähän pulaa. Me päätimme lähteä keräämään naisten tarinoita ja kokemuksia Nepaliin, jossa...
Ennen vuotta 2009 suuri osa keskisessä Nepalissa sijaitsevan Bhardeun kylän naisista ei ollut koskaan käynyt pääkaupungissa. Kylä oli heidän maailmansa. Arki muuttui, kun Naisten Pankki aloitti toimintansa kylässä yhdeksän vuotta...
Uudet hankkeet alkavat Ugandassa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Hankkeet ovat isoja, ja niissä on mukana yhteensä jopa 17 500 ihmistä. Naisten Pankin ohjausryhmä päätti uusista hankkeista kokouksessaan lokakuussa. Uusien hankkeiden lisäksi...
Vuonna 2017 Naisten Pankki tukee naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa kuudessa kehitysmaassa lähes 1,1 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna hankkeiden parissa on 16 408 ihmistä. Afrikassa pitkäjänteistä työtä jatketaan Liberiassa, Sierra Leonessa ja...
Bhattedanda on erittäin kaunista vuoristoaluetta; se on noin kahden kilometrin korkeudella merenpinnasta. Naisyrittäjien viljelyalueet sijaitsevat vuoristoalueen eteläisellä puolella, joka sopii hyvin maatalouteen. Meillä oli mahdollisuus tavata kaksi naisyrittäjää. Bibi...
Naisten Pankin ohjausryhmä päätti maanantaisessa kokouksessaan uusista hankesitoumuksista. Vuoden 2017 alussa alkaa neljä uutta kolmevuotista hanketta: Kambodzassa, Nepalissa, Myanmarissa ja Ugandassa. Uusissa hankkeissa on mukana 11 500 naista. Näiden lisäksi Naisten Pankki jatkaa...
Nyt olen päässyt kyliin tapaamaan sekä naisten osuuskuntien jäseniä että naisyrittäjiä. On mukana ollut muutama mieskin. Kahdeksan maastopäivän aikana kävimme viidessä Lalitpurin alueen VDC:ssä. Suomalaisittain VDC:t ovat kuin kuntia. Olen...
Ensimmäiset päivät ovat menneet aika tehokkaasti työn touhussa. Olen päässyt tutustumaan sekä Kirkon Ulkomaanavun että Luterilaisen maailmanliiton (LML) paikalliseen henkilökuntaan ja toimistoihin. Ihmiset ovat olleet erittäin ystävällisiä, tulevat tervehtimään ja...
Laitetaanpa silmät kiinni ja kuvitellaan Suomen kesä parhaimmillaan. Mitä siihen kuuluu? Aurinkoa totta kai, sininen taivas, mansikat, kukat, pörriäiset, veden liplatus ja tuulen vire. Entäs kesälomatyöt? Usea meistä löytää itsenä...
”Naisten asema ja kehitysyhteistyö ovat minulle tärkeitä. Kun näin hakuilmoituksen Skills donation-ohjelmaan, ajattelin heti, että tämähän on aivan mainio tilaisuus”, kertoo Itkonen. Itkonen lähtee arvioimaan Naisten Pankin rahoittamaa Ulkomaanavun hanketta...
Laxmi sai Naisten Pankin hankkeen avulla viljelykoulutusta ja pyörittää nyt lannoiteyritystä. Naisten Pankin tuella kylän naisryhmä on hakenut lannoitteelle luomusertifikaatin, luonut sille brändin ja myy pakattua tuotetta pääkaupungin kauppoihin. Laxmin lapset...
Haemme Naisten Pankin Nepalissa rahoittamaan POWER-hankkeeseen yrittäjyyden ja/tai osuustoiminnan asiantuntijaa evaluaatiotiimin jäseneksi. Evaluaation kenttäosuus Nepalissa on noin kahden viikon mittainen ja ajoittuu välille 20.6. – 15.7.2016. Skills donation -vapaaehtoisohjema Hakemamme...
Matokompostille naurettiin aluksi Laxmi Shresthan kotikylässä, mutta tänään kompostilannoitteen myynti tuo rahaa perheelle ja lannoitteen käyttö parantaa satoa omalla kasvimaalla. Naisten Pankin tuella kylän naisryhmä on hakenut lannoitteelle luomusertifikaatin, luonut...
Nepalilainen Susmita Shrestha, 21, kävi Naisten Pankin tukeman kauneudenhoitoalan yrittäjän koulutuksen, toteutti suunnitelmansa ja perusti kotikyläänsä kauneushoitolan. Nyt hän elättää itsensä leikkaamalla ja suoristamalla hiuksia, tekemällä kasvohoitoja, kulmien muotoiluja ja...
Vuonna 2016 Naisten Pankilla on hankkeita 7 maassa, kolmella eri mantereella. Hankkeissa on tänä vuonna mukana yli 6250 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Afrikassa naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa tuetaan Liberiassa, Sierra...
Naisten Pankin tukema Bhattendadan kylä kärsi pahoin Nepalin maanjäristyksessä. Palasimme kylään viisi kuukautta maanjäristyksen jälkeen katsomaan, miten kylän asukkaat ovat pärjänneet. Video: Antti Helin
Sangita Thing, 26, näyttää kahta littaan rutistunutta metallista vesiastiaa. Ne ovat kaikki, mitä hänen kodistaan jäi jäljelle. Kaikki muu on hautautunut raunioihin. ”Minulla ei ole ruokaa, ei edes yhtä ainoaa...
Evakuointilentoja tekevien helikopterilentäjien mukaan kokonaisia kyliä on hautautunut maanvyörymien alle syrjäisissä vuoristolaaksoissa lähellä maanjäristyksen keskusta. Kathmandunlaakson lähelläkin maanjäristys on tuhonnut suurimman osan rakennuksista lukemattomissa maalaiskylissä. Yksi sellaisista kylistä on reilun...
”Sydämeni hakkaa yhä” Sabita Moktan, 24, kuokkii hajamielisen näköisenä talonsa raunioita. Jäljellä on vain pätkä seinää oven ympärillä. Aina välillä hän heittää irtotiilen pois edestä. Hän tekee työtä hitaasti ja...
Naisten Pankilla on Nepalissa hanke, joka keskittyy naisten taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämiseen. Hanke on Lalitpurin alueella, joka on pahiten maanjäristyksestä kärsineiden alueiden joukossa. Tämän hankkeen osuuskuntien jäsenistä on ilmoitettu...
Kuva: Jaana Kautto Lalitpurin alueella sijaitsevan Bhardeun kylän säästöryhmän naisia helmikuussa 2011, kun Keskisuomalainen vieraili Naisten Pankin avustamissa kohteissa. Satu Kakkorin artikkelissa Keskisuomalaisessa kerrotaan: ”Vaikeiden tieyhteyksien päässä sijaitseva Lalitpurin alue...
Vuonna 2015 Naisten Pankilla on yhdeksän hanketta kolmella mantereella: Guatemalassa, Liberiassa (2 hanketta), Sierra Leonessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa, Nepalissa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Näiden kahdeksassa maassa toteutettavien hankkeiden sitoumukset ovat...
Neljä kambodzhalaista ja Kirkon Ulkomaanavun toimeentulon asiantuntija matkasivat Nepalissa syrjäiseen Bhattetandaan tutustumaan Naisten Pankin tukemaan naisten osuuskassaan. Nepal tarjoaa kauneintaan, sinappi kukkii keltaisena Kathmandun laaksoa ympäröivien kukkuloiden rinteillä ja kapea...
Laxmi Shrestha, 32, viljelee luomutomaattia Bhardeun kylässä Lalitpurissa kahden muun naisviljelijän kanssa. Hän on ollut osuuskunnan jäsen jo kahdeksan vuotta. Tomaattifarmia varten hän otti lainan kolme vuotta sitten, mutta nyt laina on...
Bishnu Maya Tamang, 42, on Bhardeun Shree Gupteshowri Women Development Multipurpose -osuuskunnan varapuheenjohtaja. Hän kertoo liittyneensä osuuskuntaan vuonna 2007. Sitä ennen hän oli muuttanut Bhardeun kylään toiselta paikkakunnalta ja kertoo alkuaikojen...
Suntali Lama, 31, pitää pientä kauppaa ja pientä ravintolayritystä syrjäisen Devichourin kylän laitamilla Lalitpurissa. Hän on Devichourin osuuskunnan jäsen. Donitsibineksensä hän aloitti, kun osuuskunta valitsi hänet valmistamaan välipaloja viereisen koulun...
”En pysty sanoin kuvailemaan tunnetta, kun saan opettaa näitä ylempien kastien naisia. Aiemmin olen joutunut teitittelemään ja rouvittelemaan heitä”, Resma Bishanke kertoo, ja silmät kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Bishanke...
Musiikin voima Monissa kylissä saamme kuulla naisten laulavan ja tanssivan, ja Lauri Tähkän vastaavan pikkukitarallaan ja omilla lauluillaan. Nepalissa on hinduja 81 %. Deuralissa osallistumme kuitenkin iltajuhlaan, jonka järjestää buddhalainen...
Lauri Tähkä tutustui Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin kehitysyhteistyöhankkeisiin syyskuussa 2013. Lue lisää 2014/3 Tekoja lehdestä, Kirkon Ulkomaanavun blogisivustolta, tai seuraa Laurin blogin tunnelmia Kirkon Ulkomaanavun Youtube-kanavalta.
Matkallaan Lauri Tähkä tapasi lukuisia naisia, jotka ovat saaneet tukea yritystoimintaan. Naisten yrittäjyyden ja dalitien eli kastittomien ihmisoikeuksien puolesta työskentely leimaa Kirkon Ulkomaanavun rahoittamaa työtä Nepalissa. ”En miettinyt hetkeäkään, kun...
Nepalilainen Radha Chaudhary työskenteli koko lapsuutensa, eikä siksi pystynyt koskaan toteuttamaan unelmaansa korkeakoulututkinnosta. Onneksi Radhalla riitti sinnikkyyttä ja hän sai toteutettua erään toisen haaveensa – haaveen itsenäisemmästä elämästä. Naisten Pankin...
”Nimeni on Sangita Nepali. Olen nepalilainen ja alun perin kotoisin Makwanpurin alueelta, mutta avioiduttuani muutin noin sadan kilometrin päähän Lalitpuriin, lähemmäs pääkaupunkia Kathmandua. Ennen kiertelin muiden kodeissa ompelemassa vaatteita, mutta...
(kuvassa:Saija Tolvanen (vas.) ja Riittakaisa Kässi) ”Olen miettinyt monta kertaa, miksi Naisten Pankki tuntuu niin läheiseltä. Ehkä siksi, että naisen on helppoa liittyä tunnetasolla tukemaan toisia naisia”, Jyväskylän vapaaehtoisryhmässä eli...
Naisten Pankin Nepalin matkalle osallistuneet suomalaispäättäjät uskovat, että Nepalissa on mahdollista vaikuttaa myönteisen kehityksen puolesta. Maassa on parhaillaan menossa perustuslakiprosessi ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat muotoutumassa. Tärkeitä kysymyksiä ovat maauudistus ja...
Vuodesta 1990 yrittäjänä toiminut nepalilainen Reeta Simha on yksi harvoja etuoikeutettuja naisia Nepalissa. – Olen onnekas. Nepalissa naiset ovat alistettuja. Heitä alistaa perinne, lainsäädäntö ja miehet sekä nuoria naisia myös usein...
Ensimmäiset askeleet naisten sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvoisuuden eteen on Nepalissa jo otettu. Säädettyjä lakeja kuitenkin sovelletaan kirjavasti, ja naisilta puuttuu tietoja ja taitoja huolehtia oikeuksistaan. Nepalin kansalliskokouksen jäsenistä jo kolmannes...
Gita Shrestha alkoi viljelyn tosissaan, kun hän oli ensin saanut koulutusta siihen mitkä vihannekset sopivat maaperään, milloin kylvetään ja milloin kerätään sato. ”Tässä on valkosipulia ja korianteria. Tähän olen kylvänyt...
