Tekstaa NAISELLE numeroon 16499 (20€) ja tuet naisten koulutusta!

Selvitys: Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista ja ansaitsee rahoituksensa

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat tehokkaita ja tuloksellisia, ja apu tavoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön pitkäjänteistä rahoittamista tulisi jatkaa. Näin toteaa ulkoministeriön tilaama ohjelmatuen riippumaton kokonaisarviointi.

Lahjoita naiselle Ammatti

euroa

– Arviointi osoittaa, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kannattaa rahoittaa. On hienoa, että ulkoministeriöllä on halua arvioida ja kehittää toimintaa. Toivomme, että tämä viesti vaikuttaa myös poliittiseen tahtotilaan Suomessa niin, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestörahoitus turvataan myös tulevaisuudessa, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula.

Järjestöjen kehitysyhteistyö on myös toimiva keino konfliktien, köyhyyden ja niiden aiheuttamien muuttoliikkeiden juurisyihin puuttumisessa sekä rauhan rakentamisessa yhteiskunnan eri tasoilla. Järjestöt ovat tehneet myös merkittävää työtä sukupuolten välisen tasa-arvon sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämiseksi.

Arvioinnissa keskityttiin 22 suomalaiseen kansalaisjärjestöön, jotka saavat tällä hetkellä ulkoministeriöltä ohjelmatukea, ja joiden kautta kanavoituu valtaosa kansalaisjärjestöjen kehitysrahoituksesta. Arviointi suosittaa, että ulkoministeriö jatkaa kansalaisjärjestöjen ohjelmatukea ja myöntää sitä vähintään neljäksi vuodeksi kerrallaan, mutta kehottaa samalla ministeriötä selvittämään mahdollisuuksia avustusjakson pidentämiseen.

– Pitemmät rahoituskaudet parantavat järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön tuloksia ja tulosten kestävyyttä entisestään, sillä työtä voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti yhdessä kumppanien kanssa, toteaa ohjelmatukijärjestöjen puheenjohtaja, SASKin Janne Ronkainen.

Kansalaisjärjestökentän moninaisuus on sen voimavara

Arviointi nostaa esiin myös kehittämiskohteita järjestöille. Yksi näistä on vastata edelleen tehokkaammin globaaliin kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemiseen ja tukea etenkin aktiivisen kansalaisuuden vahvistumista. Arviointi kehottaa järjestöjä kiinnittämään enemmän huomiota myös toiminnan ilmasto- ja ympäristökestävyyteen sekä siihen, miten ihmisoikeudet saataisiin toteutumaan käytännössä.

– Järjestöjen kehitysyhteistyö on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisoikeuksien toteuttaminen on toiminnan lähtökohtana. Järjestöjen työn lisäksi tarvitaan myös muiden tahojen toimintaa, yhteistyötä ja poliittista tahtoa sen eteen, että ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkialla, toteaa Outi Hannula.

Järjestöt pitävät harmittavana sitä, ettei arvioinnin yhteenveto anna täyttä oikeutta järjestökentän moninaisuudelle ja jokaisen järjestön erityispiirteille. On esimerkiksi järjestöjä, joiden päätehtävä on edistää ihmisoikeuksien toteutumista, sekä järjestöjä joiden työn ytimessä on edistää ilmasto- ja ympäristökestävyyttä.

– Kansalaisjärjestökentän moninaisuus on sen voimavara. Tämän vuoksi kunkin järjestön toimintaa tulisi arvioida sen omista tavoitteista lähtien, sanoo Ronkainen.

Käytännössä kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen tarkoittaa, että järjestöjen kehitysyhteistyö mahdollistaa sen, että ihmiset pystyvät vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen eri tasoilla alkaen omasta yhteisöstä aina toimintaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

– Toimiva ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta on demokratian ja osallistumisen ruohonjuuritaso, jonka päälle kaikki demokraattinen kontrolli ja vaikuttamistoiminta rakentuvat, sanoo Ronkainen.

Lisätiedot:
Outi Hannula
Ohjelmajohtaja Kepa
050 317 6720
outi.hannula@kepa.fi

Janne Ronkainen
toiminnanjohtaja SASK
040 776 8557
janne.ronkainen@sask.fi

Tiedotteen allekirjoittajat

•Crisis Management Initiative
•Fida International
•Frikyrklig Samverkan
•Kirkon Ulkomaanapu
•Kehys
•Kepa
•Pelastakaa Lapset
•Plan International Suomi
•Reilu kauppa
•Kansainvälinen solidaarisuussäätiö
•Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus
•Suomen Lähetysseura
•Suomen Pakolaisapu
•Suomen Punainen Risti
•Suomen World Vision
•Taksvärkki
•Vammaiskumppanuus
•WWF Suomi
•Abilis
•Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS
•Siemenpuu

Tutustu arviointiraporttiin täällä.

Tiedote on julkaistu aiemmin Kirkon Ulkomaanavun sivuilla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Naisten Pankin työ laajenee Keski-Afrikan tasavaltaan vuonna 2018

Naisten Pankin ohjausryhmä teki päätöksen uuden hankkeen aloittamisesta Keski-Afrikan tasavallassa joulukuun kokouksessaan. Hanke yhdistää toimeentulon, koulutuksen ja rauhantyön. Työ maassa sisältää luku- ja laskutaidon opetusta, yrittäjyyskoulutusta, viljelyneuvontaa sekä rauhantyön edistämistä...

Lue lisää

Naisten Pankin työ kehitysmaiden naisten tukemiseksi laajenee vuonna 2018

Uudet hankkeet alkavat Ugandassa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Hankkeet ovat isoja, ja niissä on mukana yhteensä jopa 17 500 ihmistä. Naisten Pankin ohjausryhmä päätti uusista hankkeista kokouksessaan lokakuussa. Uusien hankkeiden lisäksi...

Lue lisää

Osuuskuntien toiminta kohentunut tänä vuonna Kambodžassa

Suominen Oyj on osallistunut maaliskuusta lähtien Naisten Pankin tukemaan osuuskuntahankkeeseen Kambodžassa. Cooperation for Women’s Economic Development -hanke vahvistaa 17 maatalousosuuskuntaa, joiden kautta parannetaan naisten sosiaalista ja taloudellista asemaa. Kambodzassa, kuten...

Lue lisää

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen: ”Naisten Pankki on ainutlaatuinen menestystarina”

Mikä Naisten Pankin toimintatavassa erityisesti sytyttää, ministeri Kai Mykkänen? “Naisten Pankki on ainutlaatuinen menestystarina. Muutaman aktiivisen naisen aloitteesta on kasvanut merkittävä toimija. Tällä hetkellä juuri pienyrittäjyydelle on valtavasti kysyntää erityisesti...

Lue lisää