Tue tasa-arvoisempaa maailmaa naisille. Tekstaa haluamasi summa Mobile Pay nro 41109

Hankebyrokratiaa vai jokapäiväistä elämää?

Perussa päättyneestä Naisten Pankin hankkeesta tutkimusta tekevä Jyväskylän yliopiston tutkimusassistentti Oona Timonen pohtii blogikirjoituksessaan hankkeiden toimintaa eri perspektiiveistä ja niiden todellisten vaikutusten arvioinnin hankaluutta.

Täällä Perussa ollessani olen miettinyt paljon kieltä. En niinkään espanjaa tai quechuaa ja miten niistä kääntää suomeksi tai englanniksi, vaan sitä, kuinka ihmiset eri tasoilla puhuvat asioista eri tavalla.

Suomen ja lahjoittajan päässä on oma kielensä, jolla hankkeesta puhutaan. On oltava indikaattoreita, loogista viitekehystä, tavoitteita ja niiden alatavoitteita. Hankkeella nähdään alku ja loppu, ja siinä välissä tärkeitä etappeja muun muassa monitorointiin ja vuosiraportointiin liittyen. Lopuksi pitäisi pystyä todistamaan, toteuttiko hanke sen, mitä oli suunniteltu, ja onko ihmisten elämässä tapahtunut muutos hankkeen johdosta. Eiväthän hankkeet ja järjestöt voisi toimia ilman näitä.

Kohdemaan kumppanijärjestö puhuu myös tiettyä kieltä, joka on osittain samanlainen, osittain erilainen kuin lahjoittajatahon käyttämä kieli. Myös se saattaa erota yllättävän paljon ihmisten, niin kutsuttujen hyödynsaajien, todellisuudesta.

Todellinen elämä, johon hankkeet yrittävät vaikuttaa, on nimittäin kaaos epäjärjestelmällisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia ja monisyisiä tilanteita, joissa on osuutta niin sattumalla, onnenkantamoisella kuin tarkoituksella ja päämäärilläkin. Ihmiset, tässä tapauksessa perulaiset naiset, eivät ajattele ”hanketta”.  He eivät aina ole edes täysin tietoisia siitä, että ovat olleet mukana ”hankkeessa” ja että apu jonka he ovat saaneet, tulee loppumaan jonain päivänä. Esimerkiksi edullinen pienlaina voi olla vain yksi tulonlähde monien joukossa ja se, kuinka paljon juuri tämä tulonlähde vaikutti tai muutti elämää, ei ole aina helppo arvioida ihmisten itsensäkään.

Kuinka suuri osuus oli tietyllä hankkeella esimerkiksi jonkun ihmisen elämän muutokseen tai muuttumattomuuteen, kun mukaan lasketaan yllättävä sairastuminen, huono satovuosi, mutavyöry joka katkaisi tien markkinoille kuukaudeksi, tauti, joka tappoi 90 marsusta 70, sekä toisaalta eräs keskustelu ja siitä saatu idea, tietyn asian oivaltaminen, tietyn koulutuksen saaminen, puolison tuki tai vastustus taikka oma aktiivisuus ja halu muutokseen?

Järjestö- ja hankekielen etäisyys varsinkin maaseudun köyhiin hyödynsaajiin tuntuu välillä todella suurelta. Aikakäsityskin täällä Perun maaseudulla on aivan erilainen kun mihin me olemme tottuneet vaikkapa Suomessa. Lineaarisen aikakäsityksen sijaan jossa on alku ja loppu, ajatellaan enemmän jotain ympyrän kaltaista, missä samat aktiviteetit toistuvat toisensa perään. Eletään kukin päivä kerrallaan, toistaen samoja rutiineja: eläinten ruokintaa, sadon korjuuta, ruoan laittoa, veden keittoa. Sunnuntaisin mennään kirkkoon ja markkinoille hevosten ja aasien avulla. Se raha, mitä eri lähteistä saadaan, se yleensä käytetään ja mielellään heti.

Ero on suuri, kun vertaa vain hieman kaupunkimaisemmassa ympäristössä eläviin naisiin. He reflektoivat enemmän elämäänsä ja ovat tottuneet ajattelemaan ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Peräämään oikeuksiaan.  Heillä on usein myös enemmän koulutusta. Välillä tuntuu, että näistä syistä kaupunkien naiset myös hyötyvät hankkeista eniten.

Tämä on yksi syy, miksi koulutus ja erityisesti naisten koulutus, on niin tärkeää. Koulutus voi parhaimmillaan muuttaa maailmankuvaa ja tapaa ajatella. Sen avulla pystyy paremmin edistämään omia arvojaan ja ajamaan oikeuksiaan. Vaikka machismo tuntuu vähentyneen täällä huomattavasti, yhä monin paikoin varsinkin maaseudulla naiset antavat mieluummin puolisonsa puhua puolestaan. Koulutus auttaa myös sanomaan mielipiteensä ja saamaan äänensä kuuluviin kulttuurissa, joka kantaa vahvan machismon leimaa.

Systemaattinen koulutus lainatoiminnasta ja säästämisen opettelu olivat osana myös Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin Perun hanketta. Sen vaikutuksia ei voi väheksyä, kaikesta yllä mainitusta huolimatta.

Kuva ja teksti: Oona Timonen

 


 

 

Oona Timonen

Jyväskylän yliopiston tutkimusassistentti Oona Timonen on Perussa kolmen kuukauden ajan arvioimassa Naisten Pankin vuonna 2012 päättynyttä hanketta.

Timosella on paljon kehitysmaakokemusta kansalaisjärjestötyöstä ja evaluaatioista Afrikassa.

Arvioinnissa keskitytään viisi vuotta kestäneen naisten pienrahoitushankkeen tuloksiin ja sen pysyviin vaikutuksiin hankkeeseen osallistuneiden naisten elämässä.

Arvioinnissa käytetään uudenlaista narratiivista lähestymistapaa, jolla saadaan naisten oma ääni entistä paremmin kuuluviin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mitattavana elämä – mitä Naisten Pankin hanke muutti Perussa?

Lähdin viime toukokuussa Peruun tekemään arviota Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin vuonna 2012 päättyneestä hankkeesta ja sen pitkäaikaisvaikutuksista. Arvioinnin päätavoitteena oli kuulla kyläpankkihankkeen tukemia naisia ja toivomuksena oli, että muutos-...

Lue lisää

Vaikutusarviointia Perussa

Teksti ja kuvat: Oona Timonen, konsultti, VTM   Haastattelin hankkeeseen osallistuneita naisia huhti-kesäkuun ajan Perussa, Andien ylängöillä sijaitsevan Cajamarcan alueella. Naiset saivat kertoa omin sanoin kokemuksistaan ja elämästään, painopisteenä heidän saamansa...

Lue lisää

Tarinat lukujen takana

Kehitysyhteistyö Peruun on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Maan järjestökentällä tapahtuu muutoksia, kun monet pitkään maassa työtä tehneet järjestöt jättävät Perun ja keskittävät apuaan kriisialueille tai muihin vielä köyhempiin maihin. Tämä...

Lue lisää

Perulainen Olga laittoi pienlainansa poikimaan

Olgan keittiössä on savuista. Hän on keittämässä vettä ja aloittamassa ruoan valmistusta. Olga heittää ulko-oven vieressä makoileville porsaille tähteitä ja kertoo samalla kuinka hän tuli liittyneeksi pienlainaryhmään ja miten hän...

Lue lisää

Säästämisen iloja ja hankaluuksia Perussa

Tapasimme Manuelan kotinsa edustalta kesken puutarhatöiden. Normaalisti hän olisi päivätyössään koulussa opettamassa, mutta tänään oli opettajien lakkopäivä. Manuela oli oman pienlainaryhmänsä puheenjohtaja ryhmän toiminta-aikana ja kertoilee vuolaasti ryhmänsä vaiheita ja...

Lue lisää

Kolmen kuukauden tutkimusmatka Perussa on alkanut!

Istuessani pölyisessä bussissa jyrkkien vuoristoteiden kiemurrellessa kohti päämäärääni Santa Cruzia, mietin että tämä on ilmeisesti kohtaloni: istua busseissa maailman eri kolkissa, kohti pientä kylää josta en tiedä juuri muuta, kuin...

Lue lisää

Naisten Pankin Perun hankkeesta arviointi

Kirkon Ulkomaanavulla on yhteistyösopimus Jyväskylän yliopiston kehitysyhteistyöjärjestöjen oppimista tutkivan hankkeen kanssa. Yhteistyön seurauksena tutkimusassistentti Oona Timonen lähtee kolmeksi kuukaudeksi Santa Cruziin, Peruun arvioimaan Naisten Pankin vuonna 2012 päättynyttä hanketta. Arvioinnissa...

Lue lisää

Peru

Naisten Pankki tuki vuosina 2008-2012 Perussa, Andien ylängöille sijoittuvalla Cajamarcan alueella naisten ja yhteisöjen toimeentuloa...

Lue lisää

Kyläpankki mahdollistaa kotiseudulle jäämisen

Perulainen 25-vuotias Gladis Gladis on nuori yksinhuoltajaäiti, joka osallistuu Naisten Pankin kyläpankkiin, jossa hän saa koulutusta yrittäjyyteen. Nyt Gladis valmistaa menestyksekkäästi käsitöitä myyntiin. Gladisin kyläpankkiin haluaisi osallistua enemmänkin naisia, kuin...

Lue lisää

Pienlainan avulla lapsille koulutus

Perulaisen Maura Huka Becerran kaupan hyllyt ovat täynnä ja kaupankäynti sujuu hyvin. Helpotuksen kyyneleet rupeavat  valumaan Mauran poskia pitkin, kun hän kertoo, miten on pienlainojen myötä voinut antaa omille lapsilleen...

Lue lisää

Naisten Pankki Perussa

Suomalaiset Naisten Pankin vapaaehtoiset tutustumassa kyläpankin toimintaan Perussa 2009. Naisten Pankki on rahasto kehitysmaiden naisten yrittäjyyden tukemiseksi ja sitä hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu.

Lue lisää

Naisten Pankki rahoittaa uusia hankkeita Perussa ja Liberiassa

Perun uudessa pienlainahankkeessa perustetaan Andien ylängöille Cajamarcan alueelle 30 kyläpankkia, jotka myöntävät 45-180 euron lainoja vähävaraisille naisille elinkeinotoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi.    NaistenPankki rahoittaa jo 23 toimivaa kyläpankkia Kambodzhassa ja...

Lue lisää