Tarinat lukujen takana

Peru Timonen blogi 7.2015 nainen ja poika rajattu

Flor Requejo Sanchez poikansa ja lainarahoilla ostamansa sian kanssa. Flor kertoi, että hankkeen avulla lainaryhmäläiset pystyivät näyttämään, että myös naiset pystyvät käyttämään rahaa ja olemaan vastuullisia. Flor ei liity blogissa mainittuun naiseen.

Kehitysyhteistyö Peruun on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Maan järjestökentällä tapahtuu muutoksia, kun monet pitkään maassa työtä tehneet järjestöt jättävät Perun ja keskittävät apuaan kriisialueille tai muihin vielä köyhempiin maihin.

Tämä ei tarkoita, ettei Perussa enää olisi ongelmia. Esimerkiksi Cajamarcan alueella, jossa Kirkon Ulkomaanavulla ja Naisten Pankilla oli naisten toimeentuloa parantava pienlainahanke, yhä muun muassa 32 % lapsista kärsii aliravitsemuksesta ja yli 50 % anemiasta (Plan 2015) ja monella ei ole pääsyä juomakelpoiseen veteen.

Suomessa kehitysapua vähennetään radikaalisti ja toisinaan kuulee mainintoja siitä, kuinka meillä on omiakin köyhiä, joita pitäisi auttaa ennen kuin autetaan muita. Suomen köyhiä ei pidä väheksyä missään tilanteessa, eikä halu auttaa muita sulje pois omien kansalaisten auttamista. Mutta köyhyys, josta puhumme täällä Perussa ja Suomessa on erilaista. Suomen köyhät elävät harvoin aliravittuina ja ilman juomakelpoista vettä, niin kuin esimerkiksi Perussa yhä tapahtuu. Silti voi olla perusteltua kohdentaa apua Perun sijaan maihin, joilla on vielä vähemmän edellytyksiä pitää huolta kansalaisistaan.

Kehitysavussa tapahtuu muitakin muutoksia. Kokoajan kasvava tarve näyttää tuloksia näkyy muun muassa sellaisissa paljon käytetyissä termeissä kuin tulospohjainen lähestymistapa (Results based management, RBM). Näiden muuttuvien rahoittajavaatimusten ja tulospaineiden keskellä vaikuttaa siltä, että kehitysavussa siirrytään kokoajan isompiin ja mittavampiin, joskin lyhytkestoisempiin hankkeisiin. Vaarana on, että tämä kehitys vie kohti nopeasti saavutettavia, mutta pinnallisia muutoksia.

Sosiaalinen muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Varsinkin pysyviin muutoksiin tarvitaan aikaa ja monet kestävät tulokset kehitysyhteistyössäkin näkyvät vasta kymmenien vuosien päästä. Joskus hankkeen tai koulutuksen tulos on pelkkä siemen, joka on istutettu ihmisen mieleen ja kun sopiva aika ja ympäristö kohtaavat, siemen tuottaa hedelmää.

Tapasin Perussa naisen, joka osallistui Naisten Pankin pienlainahankkeeseen. Hänen taloudellinen tilanteensa oli nyt, kolme vuotta hankkeen jälkeen, huonompi kuin ennen hanketta. Hänen poikansa sairastui vakavasti pian naisen lainaryhmään liittymisen jälkeen ja kaikki lainatut rahat menivät pojan lääkkeisiin ja sairauden takia nainen on velkaa myös sukulaisilleen ja ystävilleen.  Joka päivä nainen vie hevosella liikuntakyvyttömän poikansa kylän keskusaukiolle, josta poika pääsee kyydillä kouluun. Pojalle on tärkeää, että hän pystyy yhä osallistumaan normaalielämään ja käymään koulussa. Jos hankkeen tuloksia arvioi numeerisesti, tämän perheen tilanne laskee koko hankkeen keskiarvoa. Kuitenkin, vaikka lainaa ei käytetty hankkeen suunnittelemalla tavalla, oli se tälle perheelle elintärkeä. Joskus kehitysyhteistyöhankkeen merkittävin tulos yksittäiselle perheelle on toivon herääminen ihmisissä, joilla muuten ei ole mitään.

Minkä hintalapun sinä laittaisit heränneelle toivolle paremmasta huomisesta?

Vasta tarinat lukujen takana valaisevat sitä, onko syvällistä muutosta parempaan tapahtunut ja mitkä tekijät siihen ovat vaikuttaneet.

Teksti ja kuvat: Oona Timonen

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mitattavana elämä – mitä Naisten Pankin hanke muutti Perussa?

Lähdin viime toukokuussa Peruun tekemään arviota Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin vuonna 2012 päättyneestä hankkeesta ja sen pitkäaikaisvaikutuksista. Arvioinnin päätavoitteena oli kuulla kyläpankkihankkeen tukemia naisia ja toivomuksena oli, että muutos-...

Lue lisää

Vaikutusarviointia Perussa

Teksti ja kuvat: Oona Timonen, konsultti, VTM   Haastattelin hankkeeseen osallistuneita naisia huhti-kesäkuun ajan Perussa, Andien ylängöillä sijaitsevan Cajamarcan alueella. Naiset saivat kertoa omin sanoin kokemuksistaan ja elämästään, painopisteenä heidän saamansa...

Lue lisää

Perulainen Olga laittoi pienlainansa poikimaan

Olgan keittiössä on savuista. Hän on keittämässä vettä ja aloittamassa ruoan valmistusta. Olga heittää ulko-oven vieressä makoileville porsaille tähteitä ja kertoo samalla kuinka hän tuli liittyneeksi pienlainaryhmään ja miten hän...

Lue lisää

Hankebyrokratiaa vai jokapäiväistä elämää?

Täällä Perussa ollessani olen miettinyt paljon kieltä. En niinkään espanjaa tai quechuaa ja miten niistä kääntää suomeksi tai englanniksi, vaan sitä, kuinka ihmiset eri tasoilla puhuvat asioista eri tavalla. Suomen...

Lue lisää

Säästämisen iloja ja hankaluuksia Perussa

Tapasimme Manuelan kotinsa edustalta kesken puutarhatöiden. Normaalisti hän olisi päivätyössään koulussa opettamassa, mutta tänään oli opettajien lakkopäivä. Manuela oli oman pienlainaryhmänsä puheenjohtaja ryhmän toiminta-aikana ja kertoilee vuolaasti ryhmänsä vaiheita ja...

Lue lisää

Kolmen kuukauden tutkimusmatka Perussa on alkanut!

Istuessani pölyisessä bussissa jyrkkien vuoristoteiden kiemurrellessa kohti päämäärääni Santa Cruzia, mietin että tämä on ilmeisesti kohtaloni: istua busseissa maailman eri kolkissa, kohti pientä kylää josta en tiedä juuri muuta, kuin...

Lue lisää

Naisten Pankin Perun hankkeesta arviointi

Kirkon Ulkomaanavulla on yhteistyösopimus Jyväskylän yliopiston kehitysyhteistyöjärjestöjen oppimista tutkivan hankkeen kanssa. Yhteistyön seurauksena tutkimusassistentti Oona Timonen lähtee kolmeksi kuukaudeksi Santa Cruziin, Peruun arvioimaan Naisten Pankin vuonna 2012 päättynyttä hanketta. Arvioinnissa...

Lue lisää

Peru

Naisten Pankki tuki vuosina 2008-2012 Perussa, Andien ylängöille sijoittuvalla Cajamarcan alueella naisten ja yhteisöjen toimeentuloa...

Lue lisää

Kyläpankki mahdollistaa kotiseudulle jäämisen

Perulainen 25-vuotias Gladis Gladis on nuori yksinhuoltajaäiti, joka osallistuu Naisten Pankin kyläpankkiin, jossa hän saa koulutusta yrittäjyyteen. Nyt Gladis valmistaa menestyksekkäästi käsitöitä myyntiin. Gladisin kyläpankkiin haluaisi osallistua enemmänkin naisia, kuin...

Lue lisää

Pienlainan avulla lapsille koulutus

Perulaisen Maura Huka Becerran kaupan hyllyt ovat täynnä ja kaupankäynti sujuu hyvin. Helpotuksen kyyneleet rupeavat  valumaan Mauran poskia pitkin, kun hän kertoo, miten on pienlainojen myötä voinut antaa omille lapsilleen...

Lue lisää

Naisten Pankki Perussa

Suomalaiset Naisten Pankin vapaaehtoiset tutustumassa kyläpankin toimintaan Perussa 2009. Naisten Pankki on rahasto kehitysmaiden naisten yrittäjyyden tukemiseksi ja sitä hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu.

Lue lisää

Naisten Pankki rahoittaa uusia hankkeita Perussa ja Liberiassa

Perun uudessa pienlainahankkeessa perustetaan Andien ylängöille Cajamarcan alueelle 30 kyläpankkia, jotka myöntävät 45-180 euron lainoja vähävaraisille naisille elinkeinotoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi.    NaistenPankki rahoittaa jo 23 toimivaa kyläpankkia Kambodzhassa ja...

Lue lisää