Auttaminen tekee mielelle hyvää

Nainen katsoo kameraan ja hymyilee ystävällisesti.
Uupumusta, kyynisyyttä, ahdistuneisuutta, toivottomuutta, ylimitoitettuja vaatimuksia, ylikuormaa. Julkinen kuva ihmisten tämänhetkisestä voinnista on varsin synkkä. Etenkin, kun kysymys on maailman onnellisimmasta maasta. Miten mahdetaankaan voida vähemmän onnellisissa maissa?

Todellisuus ei liene yhtä mustanpuhuva, mutta kollektiivisessa mielentilassa vallitsee tällä hetkellä matalapaine. Ehkä yksi syy matalapaineen tuntuun on se, että mielen asioista puhutaan. Uupuneet, masentuneet ja ahdistuneet uskaltavat kertoa julkisesti, miten voivat. Makroasioista ilmastokriisi ja sota Ukrainassa eivät ainakaan kevennä mielen taakkoja. Tarvittaisiin kipeästi toivoa.

Ihmisten sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa julkistamat kertomukset mielentiloistaan ja mielenterveyden ongelmista liittyvät yleiseen trendiin, jossa julkisen huomio suuntautuu yksilöihin. Yksilöiden tarinat kiinnostavat, yleisen tason ilmiöpohdinnat tai -analyysit eivät niinkään.

Yksityisistä tarinoista tullut julkisia

Nobel-kirjailija Anne Ernaux kirjoitti Vuodet-teoksessaan 1980–90-lukujen vaihteesta, että kuva yhteiskunnasta pirstoutui (keskustelun) aiheiksi. ”Paljastuksia tehtiin nyt muuallakin kuin anonyymeillä lukijapalstoilla ja yöradiossa, henkilökohtaisuudet saivat ruumiin ja kasvot lähikuvissa, joita tuijotimme lumoutuneina, ihmetellen, miten niin moni uskalsi kertoa oman tarinansa tuhatpäiselle yleisölle, joskin olimme tyytyväisiä saadessamme kuulla muiden elämästä.” Tässä on jotain tuttua.

Ongelmien kieltäminen ei ole oikein, eikä viisasta, muttei myöskään tyhjän päällä lilluvan positiivisuuden markkinointi. Esimerkiksi työuupumusta on tutkittu, samoin ilmastoahdistusta. Kummassakin tapauksessa on kysymys monisyisistä ongelmista, eikä niihin ole yksinkertaisia ratkaisuja. Silti niitä täytyy etsiä, ihmisillä kun pitäisi olla syitä, keinoja ja mahdollisuuksia myös iloon. Hyvään mieleen.

Intiimien kertomusten ohella saamme lukea, katsoa tai kuunnella mediasta neuvoja. Meitä kehotetaan rauhoittamaan elämää, pitämään some-paastoa, hillitsemään itseen kohdistuvia vaatimuksia, olemaan armollisia itsellemme.

Media antaa ohjeita mielen omahoitoon

Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet! Ole lempeä itsellesi! Näitä kehotuksia lukiessa nyökkäilee mielessään; kyllä, juuri näin. Mutta sitten mieleen hiipii ajatus, että entä jos olisitkin armollinen muille ihmisille. Entä jos self helpin sijaan auttaisitkin muita?

Kokenut psykiatri Katriina Kuusi sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 23.2.2023), että nykyaika on täynnä ”psykopuhetta”, joka on irrallaan ihmisten arjesta ja ”vähän kuin Woody Allenin elokuvat pahimmillaan.”

– Sen sijaan, että ihmisille sanottaisiin, että tehkää jotain hyvää toisillenne, sanotaan, että istukaa alas ja puhukaa.

Jos jaksaa pungertaa välillä oman mielen syvyyksistä toimimaan toisten hyväksi, pääsee kokemaan mielihyvää. Esimerkiksi Richard M. Ryanin ja Frank Martelan tutkimuksissa on käynyt ilmi, että hyväntekemisellä on itsenäinen vaikutus ihmisen psykologisen hyvinvointiin ja elämän kokemiseen merkitykselliseksi.

Mielihyvää kertyy muiden auttamisesta

Tutkijoiden neljän erillisen tutkimuksen tulos oli sama: usein paras tapa lisätä omaa onnellisuutta on tehdä joku toinen onnellisemmaksi.

Omat kokemukseni todistavat samaa. Olen toiminut 15 vuotta Naisten Pankissa, joka kerää Suomessa rahaa hankkeisiin, joiden avulla naisia kehittyvissä maissa koulutetaan ammattiin ja yrittäjyyteen, sanalla sanoen omaehtoiseen toimeentuloon. Hankkeita on tällä hetkellä Kambodzhassa, Myanmarissa, Nepalissa, Keniassa ja Ugandassa. Tähän mennessä rahaa on kerätty yli 20 miljoonaa euroa ja niiden avulla on tuettu yli 92 000 naista.

Varainhankinta on kovaa ja varsin luovaa työtä. Pinnistys unohtuu, kun näkee, mitä jo muutamalla kymmenellä eurolla saadaan aikaan. Tulee hyvä mieli. Kun lähituntumalta seuraa naisten elämää, vaikka Ugandassa, tuntee iloa ja kiitollisuutta moneen suuntaan. Yksi suurista kiitollisuuden aiheista on se, että Suomessa ymmärrettiin yli 100 vuotta sitten koulutuksen ja tasa-arvon merkitys. Molemmat asioita, joista ei koskaan voida sanoa, että nyt on valmista. Kehittämistä riittää.

Onnellisuus tuli rahojen laskemisesta

Moni sopivuusasia kääntyy ylösalaisin, kun mennään etelästä pohjoiseen tai pohjoisesta etelään. Jokunen vuosi sitten kysyin ugandalaiselta ravintolayrittäjältä, Rufina Adongilta, koska hän on onnellisimmillaan. Hän vastasi: ”Kun illalla lasken rahojani.” Ja nauroi hereästi päälle. Mitä, mitä? Kuin Roope-ankka. Minunkin oli pakko nauraa, tuli niin hyvä mieli.

Rufina Adong kysyi perheestäni. Kun kerroin omista (hyvin aikuisista) lapsistani ja lastenlapsistani, hän totesi, että sinä olet varmasti onnellinen. En väittänyt vastaan.

Kirjoittaja: Reetta Meriläinen

Kuva: Eija Wallenius

Juttu julkaistu alunperin Helsingin seudun kesäyliopiston verkkojulkaisuna

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Naistenpäivän kampanja toi jättipotin: lähes 80 000 euroa naisten tukemiseen

Koska naisen työ -kampanja toi maaliskuun alussa näyttävästi esiin naisten työn merkitystä ja kutsui mukaan tukemaan naisia kehittyvissä maissa. Keräyspotti nousi lähes 80 000 euroon, mikä on Naisten Pankin historian suurin...

Lue lisää

Minna Canthin elämä ja perintö

Maaliskuun Next Generation -tiimin blogikirjoituksessa syvennymme Minna Canthin elämäntarinaan ja työhön, jonka perintö inspiroi meitä yhä edelleen tänä päivänä. Elämän alkutaival Minna Canth syntyi Tampereella 19. maaliskuuta 1844 Ulrika Wilhelmina...

Lue lisää

Naisten työn tukeminen parantaa ruokaturvaa, auttaa tytöt koulutielle ja vahvistaa maailmantaloutta käsittämättömän suurella summalla

Maailma painii kriisistä toiseen, mutta yksi ratkaisu jää liian usein huomaamatta: naisten työllistymisen tukeminen. – Naisten kautta vaikutetaan suoraan lasten elämään positiivisesti. Tiedämme, että kun äidillä on oma työ ja...

Lue lisää

Tule mukaan naistenpäivän somehaasteeseen: Tee naisen työ!

🧡 Kutsumme kaikki mukaan naistenpäivän keräykseen naisten työn ja päätösvallan puolesta. Tee naisen työ ja lahjoita ammatti. 👉 Sinua tarvitaan, sillä oma työ on yhä monelle naiselle kaukainen haave, jonka...

Lue lisää

Marja Hintikka ja Meeri Koutaniemi yhdistivät voimansa naisten työn ja päätösvallan puolesta

Juontaja ja toimittaja Marja Hintikka sekä ihmisoikeustyöstään tunnettu valokuvaaja Meeri Koutaniemi ovat mukana Naisten Pankin kampanjassa naisten työn ja päätösvallan puolesta.   – Minulle tasa-arvo tarkoittaa vapautta tehdä mitä vain ilman,...

Lue lisää

Kiertotalous osana Naisten Pankin toimintaa

Naisten Pankki aloitti vuonna 2021 Kenian pääkaupungissa Nairobissa hankkeen, joka tarjoaa slummeissa asuville naisille työ- ja liiketoimintamahdollisuuksia kiertotaloudessa. Työ keskittyy kiinteiden jätteiden keräykseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Naiset saavat koulutusta muun...

Lue lisää

Kiitos vuodesta: Naisten Pankki on yhteinen menestystarina

Liberian presidentti Ellen Johnson Sirleaf totesi meille vuonna 2007: ”Te olette nähneet täällä köyhyyttä, kurjuutta ja epätasa-arvoa. Mutta minä haluan, että te kerrotte toivosta.” Olimme matkustaneet Länsi-Afrikan Liberiaan tutustumaan Kirkon...

Lue lisää

Muutos alkaa mahdollisuudesta yrittää

Myanmarin länsirannikolla Rakhinen osavaltiossa asuva Daw Thein Kywe, 49, liittyi kylässään toimivaan Naisten Pankin säästö- ja lainaryhmään muutama vuosi sitten. Pian maanviljelyn varassa eläneen Daw Thein elämässä alkoi tapahtua. Ryhmän...

Lue lisää

Naisten Pankin lahjoittajailta – Toivoa naisten työstä

Aika: tiistai 24.5. klo 17.00–20.30. Paikka: Nordean Vanha pankkisali, Aleksanterinkatu 36 B, Helsinki Ohjelma Puheenjohtaja Anni Vepsäläinen kertoo tuoreimmat kuulumiset Naisten Pankista. Ekumeniikan professori Risto Saarinen pohtii toivon merkitystä. Kirkon...

Lue lisää

Naisten Pankin tarina: ”Olkaa unelmien välittäjiä”

Liberian pääkaupunki Monrovia tammikuussa 2007. Istumme suuren pöydän ympärillä, me suomalaiset naiset sekä Afrikan ensimmäisen naispresidentin, Ellen Johnson Sirleafin juuri valittu esikunta, kaikki naisia. Sirleaf on Elisabeth Rehnin ystävä ja...

Lue lisää