María tavoittelee riippumattomuutta muista

maria

– Minä todella pidän siitä, että saan kouluttautua ja käyttää aivojani, huudahtaa María Isabel Cac Cu.

Tämä 33-vuotias kolmen lapsen äiti osallistuu Naisten Pankin antamaan koulutukseen pohjoisessa Alta Verapazin osavaltiossa Guatemalassa. María on q’eqchi’-alkuperäiskansaan kuuluva mayaintiaani, joista 99 % sanotaan elävän köyhyydessä. Tähän Naisten Pankki pyrkii tekemään muutosta.

María ja 36 muuta santamartalaista naista on saanut koulutusta jo kahden ja puolen vuoden ajan. Joka toinen keskiviikko naiset saapuvat kylän keskellä sijaitsevaan hökkelimäiseen maalattiaiseen koulutusrakennukseen uuden tiedon äärelle. He janoavat oppia ja sitä he myös täällä saavat. Puolen päivän ajan naisia perehdytetään oikeuksiinsa, maatalousyrittäjyyteen sekä luku- ja laskutaidon pariin.

– Pidän todella kovasti siitä, mitä me opimme koulutuksissa, María kiittelee.

– Olen niin onnellinen, että saan olla osa tätä ryhmää! Kiitos, että kehitätte kyläämme, huudahtaa nainen Marían olan takaa.

Jokaisella naisella tuntuu olevan kymmenkunta lasta. Taaperot pyrkivät määrätietoisesti äitiensä syliin, nostavat paidanhelmaa ja hörppäävät maitoa. Vauvat nukkuvat riippukeinumaisissa, otsalle asetettavissa kantoliinoissaan päiväunia. Kun äiti ei ole liikkeessä, voi kantoliinan vauvoineen nostaa seinällä olevaan koukkuun tai puun oksaan.

Maria kantaa pienokaistaan perinteiseen guatemalalaiseen mayatyyliin.

María kantaa pienokaistaan perinteiseen guatemalalaiseen mayatyyliin. Kantoliina voidaan nostaa vaikka puun oksaan, jotta vauva voi jatkaa uniaan.

Koulutukset suuren lapsilauman eivät keskellä tahtoneet onnistua. Äitien keskittymiskyky herpaantui tuon tuosta. Niinpä keskiviikkoaamuille on palkattu lastenhoitaja, joka huolehtii pienimmistä opetuksen ajan. Näin lapset saavat turvallista hoitoa ja naiset koulutuksista suuremman hyödyn.

– Annamme ja löydämme aina aikaa näille kokouksille, vaikka meillä on kädet täynnä töitä, julistavat naiset yhdessä rintamassa.

Naisten Pankin koulutus antaa santamarttalaisille mayanaisille paljon muutakin kuin konkreettista oppia yrittäjyydestä.

– Me todella haluamme osallistua näihin koulutuksiin! Olin aiemmin, niin kuin moni muukin meistä, hyvin ujo ja hermostunut ihmisjoukoissa. Tämä ryhmä on rohkaissut meistä jokaista ja siksi olemme alkaneet uskaltautua puhumaan. Olemme muuttuneet.

Yrittäjyyden ensiaskeleita – yhdessä

María on yksi Santa Martan kylän kahdeksasta naisesta, jotka perustivat yhdessä Naisten Pankin lainalla ryhmäyrityksen. Naiset päättivät aloittaa 8 kuukauden ajaksi käyttöönsä saamansa alkupääoman turvin sian kasvatusta. Tähän he saivat yksityiskohtaista koulutusta. Siankasvatus valikoitui naisten maatalousyrittäjyyden kohteeksi tarkan harkinnan jälkeen:

  • sikoja on helppo kasvattaa
  • porsaiden ruokaa tarvitse ostaa: ne syövät maissia ja takapihoilta saatavia kasveja
  • sikoja voi pitää pihapiirissä, eikä niitä tarvitse lähteä hoitamaan kauas kotiaskareiden ääreltä
  • ilmastovaihtelut eivät vaikuta eläinten kasvuun, kuten ne vaikuttavat viljelemiseen
  • hyvin hoidettuna sioista saatava voitto on erinomainen: kahdeksan kuukauden lainasyklin aikana ryhmä voi tienata yli 1500 euroa
Päivä paistaa Santa Martan kylän koulutusrakennuksen seinistä läpi.

Päivä paistaa Santa Martan kylän koulutusrakennuksen seinistä läpi.

Kun Marían yrittäjäryhmän laina-aika vuodenvaihteessa tulee tiensä päähän, he rahoittavat seuraavan naisryhmän alkupääoman samalla summalla, millä Naisten Pankki alun perin tuki heitä. Näin maatalousyrittämisen rahoittamisen ketju jatkaa kulkuaan, kun tämä naisryhmä jälleen rahoittaa seuraavan ryhmän alkuinvestoinnit.

Uusia makuja pihapiiristä

Naisten Pankin koulutukset ovat tuoneet Marían päiviin myös uudenlaisia askareita. Nyt jokaisen naisen pihamaalla, pienessäkin tilassa, kasvaa monipuolisesti erilaisia vihanneksia, mausteita ja hedelmiä. On kanelia, neilikkaa, kookosta, mangoa, kassavaa…

– Olen aloittanut banaanin ja kaakaon viljelyn pihapiirissäni. Näihin olen saanut oppia Naisten Pankin koulutuksissa, kertoo María.

Osa Marían viljelyksistä menee myytäväksi, osa taas päätyy perheen omaan pöytään monipuolistamaan ravintoympyrää.

– Mieheni ei vastusta, vaikka osallistun koulutuksiin. ’On ok, että menet’, hän sanoo, kun kerron, että kouluttajamme José on opettanut, että meillä on oikeus osallistua tai oikeastaan velvollisuuskin. Me naiset emme ole aiemmin saaneet minkäänlaista koulutusta tai edes olla paikalla kokouksissa. Kaikki kylän kokoukset olivat vain miehille. Nyt me tiedämme, että meilläkin on oikeus osallistua.

– Miehet usein kysyvät, mitä saatte koulutuksesta. Me tavoittelemme riippumattomuutta muista.

37 mayanaista kokoontuu koulutuksiin joka toinen keskiviikko.

37 mayanaista kokoontuu koulutuksiin joka toinen keskiviikko.

 

Santa Martan kyläranttia. Oikealla edessä näkyy koulutusrakennus.

Santa Martan kylänraittia. Oikealla edessä näkyy valkoinen koulutusrakennus.

 

Tyypillinen q’eqchi’-perheen koti.

Tyypillinen q’eqchi’-perheen koti.

 

Q’eqchi’-naisten aika kuluu taloudenhoidon parissa aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Q’eqchi’-naisten aika kuluu taloudenhoidon parissa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Nyt valmistumassa on maissitortillat ja kaakao.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Guatemalan maya-naiset: ”Kiitos kaikesta tiedosta, mitä olemme saaneet teidän ansiostanne”

Guatemala viettää 15. syyskuuta 195. itsenäisyyspäiväänsä. Kaduilla ja autoissa liehuvat Guatemalan liput, koululaisten massiiviset soittokunnat pysäyttävät liikennettä tasaisin väliajoin, ja aattoaamusta alkaen juoksevat soihdunkantajat joukkioineen valtaavat pääkaupungin kadut sekä maantiet....

Lue lisää

Naisten toimeentulo- ja voimaannuttamishanke PROPODER

Maa: Guatemala Alue: Alta Verapaz Kesto: 10/2013 – 2016 Budjetti: 350 000 (kolmelle vuodelle) Hankkeen nimi: PROPODER Desarrollo Socio Económico y Empoderamiento de las Mujeres Maya hablantes Q´eqchies / Naisten toimeentulo ja voimaannuttamishanke PROPODER Hyödynsaajien määrä: 554...

Lue lisää

”Kun minulle jää voittoa myynneistä, on se minun omaa rahaani, jota käytän itse!”

Kukkuloiden ympäröimä Tapilan kylä sijaitsee hurmaavan kauniilla paikalla, turkoosin joen varrella. Kylää varjostaa kuitenkin köyhyyden taakka. Siellä elävät q’eqchi’-alkuperäiskansan jäsenet ovat Guatemalassa lähes poikkeuksetta äärimmäisen köyhiä. Kyläläisten kodit ovat peltikattoisia...

Lue lisää

Mayanaisten muutosten tuulet

”Emme halua olla enää syrjittyjä ja sivuun jätettyjä!” toteaa naisryhmän puheenjohtaja, viiden lapsen äiti Herlinda Asig Caal. Herlinda ja kylän muut naiset ovat osallistuneet jo reilun parin vuoden ajan Naisten Pankin koulutushankkeeseen...

Lue lisää

Mayanaisille uusi alku ryhmälainan turvin

Kymmenen lapsen äiti Candelaria Perez on mayaintiaani ja kuuluu q’eqchi’-kansanryhmään. Alkuperäiskansojen edustajat ovat Guatemalassa toisen luokan kansalaisia, vaikka heitä on yli 40 % maan väestöstä. Alkuperäiskansojen asema maassa on hyvin...

Lue lisää

”Olemme saaneet ihmisoikeudet naisina”

Guatemalalaisen Monte Criston kylän naisryhmän puheenjohtaja Juliana Macz on valittu tehtäväänsä lukutaitonsa vuoksi. Lukutaito on kovassa arvossa, ja taidon omaavan ihmisen koetaan voivan pitää huolta muista. ”Naisten Pankin työ on...

Lue lisää

Naisten Pankki työskentelee 7 maassa vuonna 2016

Vuonna 2016 Naisten Pankilla on hankkeita 7 maassa, kolmella eri mantereella. Hankkeissa on tänä vuonna mukana yli 6250 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Afrikassa naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa tuetaan Liberiassa, Sierra...

Lue lisää

”Haluamme tehdä töitä!”

”Tällaista yritystoimintaa olisi mahdotonta aloittaa ilman hankkeen tukea. Ei meiltä löytyisi varoja tarvittaviin alkuinvestointeihin.” ”Aiemmin en analysoinut kasvatusprosessia ja sen piileviä kuluja. Nyt vasta olen oppinut, mikä on todellista voittoa.”...

Lue lisää

Kehy-leikkaukset: Ulkomaanapu lopettaa työnsä viidessä maassa

Ulkomaanavun työ loppuu kokonaan Libanonissa, Mosambikissa, Guatemalassa ja Hondurasissa sekä Kongon demokraattisessa tasavallassa viimeistään maaliskuun lopussa 2016. Itä-Afrikassa leikataan ulkoministeriön rahoitusta Kenian ja Eritrean maaohjelmista. Strategiansa mukaan Ulkomaanapu keskittyy entistä...

Lue lisää

”Minä uskon Naisten Pankkiin”

”Olen oppinut, että me naisina olemme osa yhteisöä. Olemme osallisia.” Näin totesi yksi Santa Martan kylän nainen minulle viime viikolla. Koolla oli 37-päinen Naisten Pankin hankkeen naisryhmä. Puolenpäivän mittaisessa tapaamisessamme...

Lue lisää

Kihomatoja ja kehyleikkauksia

”Päiväkodissa kihomatoja ja vielä 30 miljoonnan lisäleikkaus kehyyn, siinäpä ne tämän aamun uutiset.” Istuin Kirkon Ulkomaanavun jeepissä, keskellä kauneinta Guatemalaa, kun luin lakonisen viestin mieheltäni. Ympärillä vihreän vehreät vuoret, majesteettiset...

Lue lisää

Yksi päivä hankekylissä opettaa enemmän kuin 1457 Suomessa

Muistiinpanoissani lukee… ”Löydän aina aikaa näille kokouksille muiden velvollisuuksien keskeltä, tämä on minulle niin suureksi hyödyksi.” ”Tällaista yritystoimintaa olisi mahdotonta aloittaa ilman hankkeen tukea. Ei meiltä löytyisi varoja tarvittaviin alkuinvestointeihin.”...

Lue lisää

Totuuden hetki – matkalla Guatemalaan

Matka kotiovelta hotellihuoneeseen kestää tarkalleen 24 tuntia. Se on pitkä aika, vaikka sylissä ei normaaliin tapaan matkaakaan vauhdikas taapero. Tällä kertaa lukuisat nivaskat Guatemalan kehitysyhteistyöraportteja pitävät mielen kiireisenä. Olen matkalla...

Lue lisää

Naisten Pankin hanketyö vuonna 2015

Vuonna 2015 Naisten Pankilla on yhdeksän hanketta kolmella mantereella: Guatemalassa, Liberiassa (2 hanketta), Sierra Leonessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa, Nepalissa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Näiden kahdeksassa maassa toteutettavien hankkeiden sitoumukset ovat...

Lue lisää

Guatemalainen Petronila Xol oppii lukemaan!

Agua Subterránean on yksi Chisekin kunnan etäisimmistä yhteisöistä , ja siellä asuu yhteensä 90 perhettä. Naisten Pankin tuella yhteisössä järjestetään lukutaito-opetusta sekä naisten oikeuksiin ja toimeentuloon liittyvää koulutusta. Koulutuspäivä on...

Lue lisää

Guatemala

Guatemalan hankkeissa Naisten Pankki tukee alkuperäiskansoihin kuuluvien naisten oikeuksia ja toimeentulomahdollisuuksia.

Lue lisää