Marja Hintikka kertoo, miksi naiset tarvitsevat toistensa tukea

Marja Hintikka halusi jo lapsena omaa rahaa. Kun koulussa kysyttiin haaveammattia, hän kertoi haluavansa asianajajaksi.

– Halusin jo varhain olla itsellinen, älyn voimalla eteenpäin pinkova nainen. Järkytyin, kun kaveri sanoi haluavansa rikkaisiin naimisiin ja ihmettelin, miksei hän itse voisi ansaita. Voimaa ja mahdollisuuksia ei kannata ulkoistaa, vaan löytää ne itsestä, Hintikka toteaa.

Lentäjä-isällä oli tapana sanoa, että jos Marja haluaisi lentokapteeniksi, hänestäkin voisi tulla lentokapteeni, vaikka silloin naispuolisia lentäjiä oli Suomessa tuskin kourallinen.

– Minut nähtiin monipuolisemmin kuin vain perinteisen naisen roolin kautta ja annettiin ymmärtää, että voisin tähdätä mahdollisimman korkealle, jopa konkreettisesti yläilmoihin. Se kantaa yhä.

Siksi Hintikka haluaa tukea kehittyvien maiden naisia, jotka eivät ole saaneet yhtä paljon tukea ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, kouluttautumiseen ja työn tekemiseen. Hintikka kokee, että jokaisen, jolla on vaikutusvaltaa, on syytä miettiä, mihin sitä käyttää. Hän haluaa käyttää sitä naisten elämänlaadun parantamiseen globaalisti.

– Naisten Pankin tuella nainen pääsee kiinni työhön ja saa omaa rahaa. Myös dynamiikka perheessä muuttuu, kun mies alkaa ottaa enemmän vastuuta kotitöistä. Sukupuoliroolien muutos vaikuttaa myös seuraavaan sukupolveen.

Nepalilainen Sharmila Lama on perustanut Naisten Pankin tuella menestyvän käsityöyrityksen, joka työllistää myös muita naisia. Kuva: Monica Deupala

– Naisten Pankin työ osoittaa, että kun naiset saavat mahdollisuuden, he lähtevät lentoon. Se on mieletöntä. Jos tuemme naisia, muutamme maailmaa.

Omat rahat tuovat itsenäisyyttä

Naisten Pankki tarjoaa kehittyvien maiden naisille ammatillista koulutusta ja tukea yrittäjyyteen, jotta he voivat ansaita omaa rahaa ja päättää itse elämästään.

Köyhimmissä maissa naiset ovat usein vastuussa kodin ja lasten hoitamisesta – naiset tekevät globaalisti kolme kertaa enemmän kotitöitä kuin miehet. Aika on pois ansiotyöstä ja opiskelusta, jolloin naiset ajautuvat taloudellisesti riippuvaiseen asemaan.

Naisten Pankin tuella  tukee naisia sekä kaupunkien köyhillä slummialueilla että maaseutujen kylissä ja pakolaisasutusalueilla.

Sairaanhoitaja Anita Owaruhanga on perustanut Naisten Pankin tuella klinikan Lounais-Ugandan maaseudulle. Hän säästää rakentaakseen suuremman terveyskeskuksen. Kuva: Antti Yrjönen.

Naisten Pankin hankkeessa Keniassa luodaan naisille työmahdollisuuksia kiertotalouden parissa. Margaret Chao ja Jane Mlango peittelevät orgaanista jätettä, jotta se maatuu nopeammin kuivan kauden aikaan.

– Naiset ovat yleensä erittäin hyvin kartalla siitä, mitä palveluja ja tuotteita alueella tarvitaan. Siksi heidän rakentamansa pienet bisnekset, kaupat, kampaamot ja ompelimot yleensä toimivat. Naisella voi olla esimerkiksi talo pääväylän varrella, mikä on loistava paikka vaikka kaupalle, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toimeentulotyön vanhempi asiantuntija Ulla Sarasalmi.

Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa Naisten Pankin hankkeet maailmalla. Työ on ihmisoikeusperustaista ja uskonnollisesti sekä poliittisesti sitoutumatonta.

Olennainen osa Naisten Pankin toimintaa on tuoda naiset yhteen ja tukea heitä verkostoitumisessa. Tuen avulla naiset perustavat yhteisyrityksiä ja osuuskuntia, joista voi myös nostaa lainaa oman yrityksen kehittämiseen.

Kannustus antoi voimaa

Muiden naisten ja naisverkostojen tuki on ollut korvaamatonta myös Marja Hintikalle. Kun hän aloitti uransa YleX:n aamuohjelmassa, naistuottajan tsemppi sai nuoren toimittajanalun uskomaan itseensä.

– Hän sanoi, että nyt sie meet tuonne studioon ja vedät jätkille jauhot suuhun. Et puhu siellä meikkipussistasi vaan työkalupakistasi. Kannustus antoi rohkeutta astua esiin omana itsenäni, Hintikka muistelee.

Marja Hintikka koki ensimmäiset ammatilliset näytön paikkansa YleX aamuohjelmassa yhdessä Mikko Peltolan ja Ile Uusivuoren kanssa. Kuva: Marja Hintikan Instagram-tili.

Vuosien saatossa Hintikasta tuli yksi Suomen näkyvimmistä tv-esiintyjistä.

– On olennaista, miten sinut nähdään. Minut on työelämässä onneksi aina roolitettu aktiiviseksi tekijäksi, ei objektiksi. Olen urallani naisten kasvattama ja siitä ikuisesti kiitollinen.

Nykyään Hintikka on lähes päivittäin yhteydessä kollegoihinsa. Ajatus siitä, että nainen olisi naiselle susi on hänelle vieras. Työkaverit ovat tukijoita, eivät kilpailijoita.

– Puhumme rahasta ja yrittämisen haasteista, aivan kuten Naisten Pankin naisverkostoissa. Yrittäjyyteen kuuluu paljon monenlaista rajanvetoa, hinnoittelua ja uuden oppimista, mutta kun jakaa asioita luotettujen naisten kanssa, oma voima ja rohkeus lisääntyy.

– Ajattelen, että yhden naisen menestys on kaikkien naisten menestys.

Vaikka yrittäjyyteen liittyy myös erehtymistä, se palkitsee. Hintikasta tuntuu hyvältä löytää itsestään uusia kykyjä. Omat taidot ja kontaktit tuovat turvaa ja itseluottamusta.

– Mitä useampia asioita osaan ja mitä enemmän verkostoja minulla on, sitä vahvempi olen. Mikään tilanne tai kriisi ei vie minulta yrittäjyystaitoja ja muuta osaamistani, ja se pätee naisiin kaikkialla maailmassa.

Tasa-arvo lisääntyy arkeen vaikuttamalla

Hintikka nostaa sosiaalisessa mediassa esiin perhearkeen liittyviä tasa-arvon ongelmia. Vaikka Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, eivät kotityöt ja palkkatulot täälläkään jakaudu tasaisesti.

– Olen huomannut, että lapsen syntyessä naisen ja miehen roolit humpsahtavat helposti takaisin 50-luvulle. Perheeseen ei saa syntyä kahta sosiaaliluokkaa, jossa toinen etenee uralla ja harrastaa viisi kertaa viikossa cross-fittiä ja toinen ei pääse puoleen vuoteen ulos, kun koliikkivauva huutaa.

Marja Hintikalle on tärkeää, että naisen ei tarvitse valita työn ja vanhemmuuden välillä, sillä molemmat ovat tärkeitä. Kuva: Marja Hintikan Instagram-tili.

– Näistä asioista on pakko rähistä, sillä maailma muuttuu vain niihin tarttumalla. Tasa-arvoteot tehdään arjessa.

Marja on usein kokenut, miten naisen ura ja vanhemmuus asetetaan yhä vastakkain. Siksi hän haluaa tehdä työtä sen eteen, että naiset voivat toteuttaa itseään myös lasten saamisen jälkeen.

– Helmi-mummoni oli maatalon emäntä ja viiden lapsen äiti. Hän oli mukana kunnallispolitiikassa, hoiti pitäjään mammografiatutkimukset ja teki muutakin naisasiatyötä. Hän oli aina töissä ja aina kotona. Kumpi hän siis oli, uraäiti vai kotiäiti? Työ ja äitiys eivät sulje toisiaan pois.

Naisia tarvitaan päätöksentekoon

Naisten Pankin tavoitteena on, että yhä useampi nainen pääsee mukaan päätöksentekoon esimerkiksi kyläkomiteoissa tai kuntien hallinnossa.

– Millään yhteiskunnalla ei ole varaa pitää puolta väestöstä peräkammarissa. Taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä tutkitusti nopeuttaa, kun naiset ovat mukana päätöksenteossa. Naiset ovat aktiivisia turvallisuuden ja koulujen edistäjiä yhteisöissään, Ulla Sarasalmi sanoo.

Naisten Pankin tuki ja koulutus vahvistaa naisia myös henkisesti.

– Toiminta naisten yhteisöissä kehittää vuorovaikutustaitoja, yhteistyön tekemistä ja johtamista. Omanarvontunto nousee ja naisista tulee näkyviä, mikä on tärkeää. Ilman tätä nainen kalauttaa päänsä lasikattoon jo oman kotinsa sisällä.

”Sanat eivät riitä kuvaamaan, miten ylpeä olen äidistäni. Hän tekee kovasti töitä, ja olen oppinut häneltä paljon yrittämisestä”, sanoo ugandalainen Hairat Nabatatanzi 19. Hänen äitinsä perusti Naisten Pankin tuella oman leipomon. Kuva: Antti Yrjönen

– Voimaantunut nainen antaa positiivisen esimerkin. Tytöt ja pojat oppivat, ettei äiti ole vain huoltojoukkojen vetäjä, vaan hänellä on sananvaltaa. Vaikutus heijastuu koko yhteiskuntaan, Sarasalmi sanoo.

Tyypillisesti ensimmäinen asia, jonka tuloja ansaitseva äiti laittaa kuntoon, on lasten, erityisesti tyttärien koulutus.

Tavallisesti naiset välttelevät riskejä ja käyttävät lisätulot perheen hyväksi. Kun perheen tulotaso nousee, ravinto monipuolistuu, ja päivässä voidaan syödä useampi ateria. Tilavampi koti rakentuu tiilestä ja kotiin ilmestyy radio, älypuhelin tai kaasuliesi. Perhe voi myös vuokrata lisää maata viljelyyn.

Osaaminen kasvattaa rohkeutta

Kehittyvissä maissa naisten elämää rajoittaa paitsi köyhyys, myös patriarkaaliset rakenteet ja väkivallan uhka.

Omissa yhteisöissään naiset jakavat kokemuksiaan ja saavat toisiltaan monenlaista apua. Esimerkiksi Nepalissa jokaisessa Naisten Pankin osuuskunnassa on toimikunta, joka tekee väkivallan vastaista valistustyötä ja ohjaa naisia avun piiriin.

Ulla Sarasalmi on tavannut lukuisia Naisten Pankin työssä mukana olleita naisia. Mieleen on jäänyt erityisesti nepalilainen Gita Shrestha Bhardeun kylästä. Hän oli arka nuori nainen pikkuruisen purjopellon laidalla, kunnes lähti mukaan Naisten Pankin toimintaan.

– Nyt hän on paikallisen osuuskassan puheenjohtaja ja pyörittää tasavertaisena miehensä kanssa menestyvää monialaista maatalousyritystä ja vastaa sen taloudesta. Juuri tämän takia Naisten Pankki olemassa – jotta nainen rohkaistuisi tavoittelemaan asioita, joita hän ei aiemmin pitänyt mahdollisena.

Myös Marja Hintikkaa Naisten Pankin työ puhuttelee siksi, että se tarjoaa kehittyvien maiden naisille valmiuksia, joilla he voivat itse parantaa omaa ja perheidensä elämää.

– Naisten Pankin työ korostaa naisen toimijuutta ja kykyjä. Kun naiselle annetaan mahdollisuuksia ja tarjotaan väylä rakentaa parempaa elämää, hän kykenee siihen. Nainen ei ole uhri, vaan voimakas, taitava ja osaava – ja hänellä on valtaa.

Kirjoittanut: Kaisa Viljanen

Pääkuva: Ihmisoikeustyöstään tunnettu valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi Marja Hintikan Naisten Pankin kampanjaan naisten työn ja päätösvallan puolesta.