Meistä tulee bisnesnaisia
Itäisessä Kongossa Goman kaupungissa on alkanut Kirkon Ulkomaanavan tukema ja Naisten Pankin rahoittama koulutus, joka tähtää menestyvien yritysten perustamiseen. Koulutukseen valitut tytöt ja naiset voivat onnistuessaan muuttaa paitsi perinteisiä toimeentulotapoja, myös koko alueen kehityssuuntaa.
Brigitte Nzigire Lwaisa, 17 v
Katso kuvakertomus Kongosta klikkaamalla tästä linkistä.
Kongon demokraattinen tasavalta on ollut itsenäinen valtio 54 vuotta, mutta koko itsenäisyyden aika on ollut yhtä sisällissotaa, verenvuodatusta ja sekasortoa. Kongossa on pahimmillaan riehunut kahdeksan maan armeijat valtaamassa itselleen alueita.
Väkivaltaisuuksien pohjimmainen syy kumpuaa maaperästä: Kongossa on suunnaton määrä luonnonrikkauksia – se on liian rikas jätettäväksi omaan rauhaansa.
Kun aika menee sotimiseen, tärkeämpi on jäänyt: tiet ovat tekemättä, koulut ja sairaalat rakentamatta, yritykset perustamatta.
Belgian siirtomaa-aikakin näkyy yhä. Belgian jäljiltä Kongossa oli kolme sukupolvea ilman koulusivistystä. Perinteiset ammattitaidot unohtuivat. Kongolaisilla ei ollut aikaa kalastaa, viljellä tai takoa sepän töitä, sillä he keräsivät kumia ja urakoivat kaivoksissa – belgialaisten isäntiensä hyväksi. Verotkin maksettiin työllä.
Juuri ennen itsenäistymistä vuona 1959 maassa oli 4 878 virkatyöpaikkaa. Niistä kolme oli kongolaisten hallussa.
Esther Shukuda Kuhima, 17 v
Perinteisten töiden teko on edelleen vaikeaa: maa on hedelmällinen, mutta miksi tavallinen kongolainen valmistaisi maitotuotteita ja viljelisi kahvia, kaakota tai viljaa, kun ei ole teitä, joita pitkin tuotteita kuljettaisi naapurikyliin myytäväksi.
Lentoyhteyksien päässä olevissa kaupungeissa näkee, että Kongo on tuontiruuan varassa. Jos esimerkiksi miljoonan asukkaan Gomassa haluaa hankkia maitopurkin, se saattaa löytyä tuurilla ehkä hotellista. Sekin purkki on naapurimaasta Ruandasta tuotu.
Mutta tulevaisuudessa voit kukaties ostaa Gomassa paikallisesti tuotettua mehua ja maissijauhoja. Ehkä voit peräti asioida ruokakaupassa, jonka erikoisuus ovat paikallisesti tehdyt tuotteet. Huimat visiot voivat toteutua, jos Ulkomaanavun ja Naisten Pankin tukemaan koulutukseen valitut tytöt ja naiset tekevät haaveistaan totta.
Uudenlaiseen, elokuussa alkaneen ammatti- ja yrityskoulutuksen maatalouslinjalle valittiin 34 opiskelijaa. Opetuksen toteuttaa Ulkomaanavun yhteistyökumppani ETN-koulukeskus, joka on erikoistunut traumatisoituneiden nuorten opetukseen.
Naisten Pankki tukee koulutusta tänä vuonna 58 000 ja ensi vuonna 50 000 eurolla.
Zilpa Riziki, 20 v
”Jokaisella oppitunnilla keskitymme siihen, mitä yrittäminen oikeasti edellyttää: mitä tuotteita esimerkiksi maissista voi valmistaa, miten tuote pakataan ja miten sitä pitää markkinoida”, opettaja Mushanjili Shimuwa avaa koulutuksen periaatteita.
Opetuksen perusvaiheessa opiskelijat pohtivat, minkä alan yrityksen he haluaisivat ja pystyisivät perustamaan. Tammikuussa parhaimman liiketoimintasuunnitelman tehneet ja parhaiten motivoituneet opiskelijat valitaan vuoden kestävään yrityshautomoon.
Opiskelijat voivat saada yrityshautomoonsa lainaa 500-1000 dollaria eli 400-800 euroa.
”Lainalla voi ostaa yritykseen tarvikkeita. Laina myönnetään pienissä osissa, ja toimintaa seurataan tiiviisti”, opettaja Shimuwa kertoo.
Opiskelijat ovat koulutuksesta innoissaan. Opiskelu on jo alkusyksyn aikana muuttanut silminnähden heidän elämänsä sisältöä ja tulevaisuuden haaveita. Erittäin köyhistä oloista lähteneet tytöt ja naiset luottavat nyt taitoihinsa ja mahdollisuuksiinsa. Heitä yhdistää yksi haave: jokainen haluaa menestyväksi bisnesnaiseksi.
Teksti: Katja Hedberg
Kuvat: Jukka Gröndahl